KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Saadaanko luonnonmarjoista ennätyssato?

Mustikan kukinta on onnistunut hyvin.

Mustikan kukinta on onnistunut hyvin. Kuva: Lauri Hannus

Luonnonvarakeskus ennustaa täksi vuodeksi ennätysmäistä mustikkasatoa. Suomen 50 luonnonvaraisesta marjasta 37 on syötäviä.

UP/Tiina Tenkanen
1.7.2015 10.25
Fediverse-instanssi:

Saadaanko luonnonmarjoista ennätyssato, tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta?

– Mustikan kukinta onnistui hyvin. Puolukan satovarmuus on yleensä mustikkaa parempi, joten todennäköisesti puolukkasatokin on hyvä.

– Sato-odotukset säilyvät hyvinä, jos vältytään pitkältä, sateettomalta hellekaudelta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nykyinen metsänhoitotapa ei suosi erakko- mehiläisiä, jotka voisivat olla erittäin tehokkaita pölyttäjiä.

Millaisista satomääristä puhutaan?

– Pitkäaikaisseurantojen mukaan puolukkasato on keskimäärin 260 miljoonaa kiloa vuodessa, mustikkasato noin 180 miljoonaa kiloa. Variksenmarjaa saadaan lähes yhtä paljon kuin mustikkaa.

– Nyt odotetaan suurempia määriä.

– Pihlajanmarjaa, juolukkaa, lakkaa ja karpaloa sekä vadelmaa kutakin saadaan reilusti alle 50 miljoonaa kiloa vuosittain.

Paljonko luonnonmarjoja kerätään?

– Arvioiden mukaan mustikkaa ja puolukkaa otetaan talteen 3 – 10 prosenttia sadosta.

– Esimerkiksi viime vuonna mustikkaa kerättiin myyntiin 5,9 miljoonaa kiloa.

Onko pölyttäjiä ollut tarpeeksi?

– Luonnonmarjat tarvitsevat pölyttäjiä. Kimalaiset hoitavat pölytyksen jopa 80-prosenttisesti. Kuolleissa puissa asuvat erakkomehiläiset sekä muut hyönteiset hoitavat loput.

– Nykyinen metsänhoitotapa ei suosi erakkomehiläisiä, jotka voisivat olla erittäin tehokkaita pölyttäjiä. Niin sanottujen pölyttäjähotellien eli pölyttäjien keinopesien lisääminen metsiin voi lisätä marjasatoa jopa 50 prosenttia 200 metrin säteellä.

– Luonnonmarjoista vain tyrni ja variksenmarja ovat tuulipölytteisiä.

Entä mesimarja, lakka ja vadelma?

– Kaupallisesti merkittävät luonnonmarjat ovat puolukka, mustikka ja lakka. Myös variksenmarja, tyrni, karpalo ja vadelma ovat kaupallisesti arvokkaita, mutta vain marginaalisesti.

– Lakka on kilohinnaltaan arvokkain marja, mutta sadoltaan arvaamaton. Aukealla suolla sillä ei ole suojaa kylmää tai rankkasateita vastaan. Kukinnan ja pölytyksen onnistuminen ovat ratkaisevia muutenkin vähäsatoiselle marjalle.

– Juolukkaa kasvaa mustikkaa kosteammissa paikoissa. Erityisesti Venäjällä sitä arvostetaan jopa mustikkaa enemmän.

– Kaupalliseen käyttöön päätyvä tyrni on lähes kokonaan viljeltyä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset