Metsämarjanpoimijoiden turvaksi solmittiin viime talvena aiesopimus työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasianministeriön ja marjateollisuuden yritysten kesken. SAK:ssa sopimusta pidetään riittämättömänä.
– Sopimuksessa ei mainita lainkaan esimerkiksi vähimmäisansioita tai työaikoja, vaikka sopimuksen tarkoituksena on parantaa poimijoiden ansioita. Ansiotasosta olisi pitänyt ehdottomasti sopia, sillä pienet ansiot ovat olleet syynä erityisesti Thaimaasta tulevien poimijoiden vaikeuksiin ja velkaantumiseen työnvälittäjille, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo.
Lehto pitää hyvänä, jos hyviä käytäntöjä noudatetaan. Aiesopimus ei kuitenkaan takaa marjanpoimijoiden ansioita.
Aiesopimuksen mukaan työntekijän Suomeen kutsuva marjayritys on velvollinen järjestämään marjanpoimijoiden opastuksen, majoituksen ja kuljetukset.
Poimijoiden palkat halpatyön tasoa
Metsämarjanpoimijoita kohdellaan Suomessa yrittäjinä. Aiesopimuksen mukaan työntekijän Suomeen kutsuva marjayritys on velvollinen järjestämään marjanpoimijoiden opastuksen, majoituksen ja kuljetukset.
Metsämarjojen kilohinta ei ole juuri noussut vuodesta 1977. Vuosittaiset vaihtelut hinnassa ovat suuria, mutta keskimäärin hintojen nousu on noudattanut inflaatiovauhtia. Käytännössä marjojen poiminta on halpatyötä. Palkkiot eivät ole nousseet, vaikka ansiotaso muissa töissä on kohonnut.
Lehdon mukaan saataisiin suomalaisiakin marjanpoimijoita, jos työstä maksettaisiin kunnon palkkaa.
– Tämä on ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä.
SAK:ssa lähdetään siitä, että metsämarjojen keräämisen tulee olla työsuhteessa tehtävää työtä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka.
– Ulkomailta tulevilla poimijoilla on yleensä vain yksi toimeksiantaja, jolla on mahdollisuus johtaa ja valvoa heidän työntekoaan. Käytännössä poimijoilla on työnjohto, mikä on yksi työsuhteen tunnusmerkki, Lehto huomauttaa.
Valvontaa ei käytännössä
Suomeen saapuu vuosittain noin 3 500 ulkomaalaista metsämarjanpoimijaa. Suurin osa heistä on Thaimaasta.
Marjanpoimijoiden vähäistenkin työehtojen valvonta on käytännössä olematon. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle annettavaa loppuraporttia varten tehdään kysely marjanpoimijoille, mutta mitään muuta valvontaa ei ole.
– Uskotaanko poimijoita vai ei, Lehto kysyy.
Puutteiden tullessa ilmi voidaan yrittäjältä vähentää 25 prosenttia viisumeista.
Aikaisemmissa riitatilanteissa syyttäjä on hyvinkin nopeasti todennut, ettei kyse ole ihmiskaupasta.
uutiskirje 
