Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman johtaja Marko Kesti tutki viimeisimmistä yritysten tilinpäätöstiedoista sitä, miten parhaat yritykset teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa ja palveluissa eroavat muista. Yli 13 000 yrityksestä Kestin mukaan 15 prosentin huippu kasvaa kannattavasti ja palkkaa lisää työntekijöitä. Huippuyrityksissä työntekijään sijoitettu euro tuottaa yli kaksi kertaa muita enemmän myyntikatetta ja käyttökatetta, Kesti kirjoittaa Ilmarisen blogissa.
Kestin mukaan huippuyritysten kilpailukyky perustuu ammattitaitoiseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Ne maksavat noin 10 prosenttia parempaa palkkaa kuin muut ja ovat siten houkuttelevampia työnantajia. Ne investoivat myös kehittämiseen lähes kolminkertaisesti muita enemmän.
Laatu parantaa tuottavuutta
Kirjoituksellaan Kesti viittaa neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta, jonka tavoitteena on suomalaisen työn kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisääminen. Hänen mukaansa neuvotteluissa olisi syytä miettiä, mistä tuottavuus Suomen kaltaisessa osaamistaloudessa muodostuu.
”Tutkimusten mukaan yrityksen tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa panostamalla työelämän laatuun. Tämä tarkoittaa työn sujuvuutta parantavia innovaatioita prosessien ja toimintatapojen uudistamisen muodossa. Tuottavuus paranee, kun tehollinen työaika kasvaa ilman työtuntien määrällistä lisäämistä.”
Kestin mukaan valtaosalla yrityksistä on kilpailukykyongelma. Niiden perushaasteet ovat investointien vähyys ja huono työelämän laatu.
”Negatiivisessa kierteessä investointien vähyys ja huono työelämän laatu ruokkivat toisiaan. Taantuman johdosta yritys sopeuttaa kapasiteettiaan vähentyneeseen kysyntään. Henkilöstön saneeraus heikentää koettua työelämän laatua. Huono työelämän laatu aiheuttaa puolestaan sähläystä, mikä huonontaa työn tuottavuutta. Alhainen tuottavuus heikentää tulosta ja johtaa kustannusten säästämiseen. Kustannusten säästäminen heikentää työelämän laatua entisestään ja toiminta näivettyy.”
Henkilöstön kokema laatu ratkaisee
Kesti kirjoittaa, ettei tuottavuusongelmaa ratkaista yleisellä työajan pidennyksellä, sillä henkilöstön kokema työelämän laatu on työaikaa tärkeämpi tuotannon tekijä.
Hän suosittelee toimenpiteiksi henkilöstön säännöllistä osallistamista yrityksen kehittämiseen, oppisopimuskoulutuksen ja työharjoittelun tekemistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi, yritysveromallia, joka kannustaa sijoittamaan saatua tulosta yrityksen kehittämiseen ja paikallista sopimista, joka mahdollistaa tarvittaessa työn yksikköhinnan alentamisen työajan pidennyksen, työaikajouston tai palkan alentamisen muodossa.
Juttuun korjattu 6.8.2015 Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman johtajan Marko Kestin nimi oikeaan muotoon.
lehti 