Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta jatkaa EU:n Kreikka-politiikan rusikointia Akateemisessa talousblogissa. Uusimmassa kirjoituksessaan hän etsii – turhaan – todisteita väitteelle, jonka mukaan EU-sopimukset kieltävät jäsenmaiden julkisten velkojen anteeksiannon.
Kreikan velkojen uudelleen järjestelemistä on vastustettu moraalisten perusteluiden lisäksi Lissabonin sopimuksella, josta Haaparanta ei kuitenkaan löydä kieltoa siitä, että EU-maat kokonaisuutena tai yksittäin antavat lainaa toiselle jäsenmaalle eikä myöskään tällaisten lainojen ehtojen muuttamisesta.
”Erikoista kieltäminen olisikin, kun katselee olemassa olevaa käytäntöä. Selvästi EU-maat ovat antaneet lainaa jäsenmailleen, erityisesti Kreikalle. Lainojen ehtoja on muutettu, korkoja laskettu ja lainojen maksuaikaa pidennetty. Nämä toimet on hyväksytty, eikä niitä ole kiistetty, vaikka ne merkitsevät sitä, että osa Kreikan lainoista on annettu anteeksi. Miksi suora lainojen osittainen anteeksianto olisi sitten kielletty?”, Haaparanta kysyy.
”Kreikkaa on nöyryytettävä”
Hän pitää outona, ”kuinka kosto on käytännössä hyväksytty EU:n keskeiseksi politiikan teon ohjenuoraksi: Kreikkaa on nöyryytettävä, koska se ei ole toiminut oikein, viime vaiheissa jopa niin tökerösti, että kreikkalaiset ehdottivat järkeviä ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi ja siksi heidät pakotettiin vaihtamaan pääneuvottelijansakin”.
Kreikan entinen pääministeri Gianis Varoufakis kertoi viime viikolla yrittäneensä kriisin aikana alentaa Kreikassa toimivan Euroopan hätärahasto ERVM:n alaisen mekanismin Hellenic Financial Stability Facilityn johtajien 18 000 euron kuukausipalkkoja 40 prosenttia. Eläkkeiden leikkaamista vaativa velkojia edustava troikka kuitenkin esti tämän.
Kreikan minimipalkka on laskettu 520 euroon kuussa ja eläkkeet ovat laskeneet 40 prosenttia kriisin alun jälkeen.
uutiskirje 
