Maahanmuutto-käsitteitä
Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisasema todetaan siten, että valtio antaa henkilölle turvapaikan tai YK:n pakolaisasian päävaltuutettu UNHCR toteaa hänen olevan pakolainen. Köyhyys tai luonnonkatastrofi ei riitä pakolaisstatuksen saamiseen.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvapaikkaa ja jonka hakemusta ei ole vielä hyväksytty. Kun turvapaikkahakemus on hyväksytty henkilöstä tulee pakolainen.
Jokainen turvapaikkahakemus on otettava vastaan ja käsiteltävä Suomessa lain ja kansainvälisten sopimusten velvoittamana. Maahanmuuttoviraston eli Migrin tilastojen mukaan vuonna 2014 Suomi vastaanotti 3 651 turvapaikkahakemusta. Kielteisen päätöksen sai samana vuonna 2 050 hakijaa.
Vastaanottokeskus on paikka, johon turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhakupro- sessin ajaksi. Vastaanottokeskuksessa hakijalla on oikeus majoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muuhun huolenpitoon. Vastaanottokeskuksen asukkaalle maksetaan välttämättömiin menoihin tarkoitettua vastaanottorahaa, joka on enimmillään 316 euroa kuukaudessa.
Vastaanottokes- kuksiin majoitetut turvapaikanhakijat voivat liikkua Suomessa vapaasti. Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyys tai matkareitti Suomeen on epäselvä, voidaan sijoittaa suljettuun säilöönottoyksikköön.
Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema. Hän saapuu maahan pakolaiskiintiön sisällä. Suomessa pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion budjetissa vuosittain.
Työperäinen maahanmuuttaja on vierastyöläinen tai siirtotyöläinen, joka asuu tilapäisesti Suomessa työskennelläkseen. Työskentely saattaa kestää vuosia, mutta tämä ei oikeuta vakituisesti maahan muuttavan siirtolaisen oikeuksia.
Aamukymmeneen mennessä Sisä-Suomen poliisipiiri on ilmoittanut Punkalaitumen vastaanottokeskukseen kahdeksasta Tampereelta saapuvasta uudesta turvapaikanhakijasta.
Bussillinen majoittuneita on lähetetty sairaalaan keuhkokuviin tuberkuloositartunnan selvittämistä varten. Vastaanottokeskuksen pienissä keittokomeroissa paistetaan munakasta, leivotaan leipää, siivotaan ja tiskataan.
Isossa juhlasalissa on patjamajoitus noin sadalle turvapaikanhakijalle. Paikalla näkyy vain miehiä – vastaanottokeskuksen lapset ovat lähikoulussa. Perheenäidit ja yksinäiset naiset ovat muualla. Heidän ei ole sopivaa oleskella samoissa tiloissa perheeseen kuulumattomien miesten kanssa.
Avaamisessa ei aikailtu
Punkalaitumen vastaanottokeskus avattiin jo neljättä kertaa. Vanhaan päihdehuoltolaitokseen perustettiin keskus turvapaikanhakijoille ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa. Apulaisjohtaja Helena Noroilalla on kokemusta pikaiseen avuntarpeeseen vastaamisesta.
– Päätös keskuksen avaamisesta tehtiin pikavauhtia yhteistyössä kunnan kanssa. Saimme kasaan saman työntekijäporukan, joka oli vasta irtisanottu. Varustus piti koota no-peasti. Olemme hyödyntäneet paikallisia kirpputoreja, saaneet runsaasti lahjoituksia ja taisimme ostaa lähiseudun tavaratalojen patja- ja vuodevaatevarastot tyhjiksi, kertoo Noroila ja kiittelee kunnanjohtajan ja päättäjien ennakkoluulottomuutta.
Työ on raskasta, mutta palkitsevaa.
– On mukavaa nähdä, miten elämä jatkuu. Joukossamme on jo yksi vastasyntynyt, Noroila hymyilee.
Paikat tupaten täynnä
Punkalaitumen vastaanottokeskus on transit-keskus. Hakemuksensa poliisille jättäneet turvaa etsivät sijoitetaan keskuksen kautta muihin vastaanottokeskuksiin ja majoitukseen, kun tilaa löytyy. Tällä hetkellä 200 henkilölle mitoitetussa keskuksessa on 330 majoittujaa ja lisää saapuu päivittäin.
– Hätämajoituspaikoilta pitäisi saada ihmisiä ohjatuksi vakaampaan tilanteeseen ja pidempiaikaiseen odotuspaikkaan. Hakemusten käsittelyä pitäisi vilkkaasti nopeuttaa.
Punkalaitumen kouluun on perustettu valmistava luokka keskuksen oppivelvollisuusikäisille. Luokkaan rekrytoitiin opettaja pikavauhtia ja lapset aloittivat koulun samaan aikaan paikkakunnan kantasuomalaisten oppilaiden kanssa.
Vastaanottokeskus työllistää
Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien rajamailla sijaitsevassa 320 asukkaan kunnassa vastaanottokeskus on otettu vastaan mahdollisuutena.
Kirkonkylän kauppoihin on keskuksesta neljä kilometriä. Kyläraitilla kulkee monikulttuurinen joukko ostoskassien kanssa. Kaup-piaat iloitsevat: myynti kasvaa ja valikoimiin on otettu uusia tuotteita kysynnän mukaan.
Yksinasuva turvapaikanhakija saa vastaanottorahaa 307 euroa kuussa. Raha menee ruokaan, vaatteisiin ja henkilökohtaiseen hygieniaan eli ohjautuu suurelta osin kylän kauppoihin ja kirpputoreille.
Keskus on työllistänyt ihmisiä. Kunta ja yksityiset saavat vuokratuloja. Palveluntarve kasvaa. Koulu saa val-
tionosuuksia uusista oppilaista. Paikalliset luonnehtivat vastaanottokeskuksen avaamista win-win -tilanteeksi. Kaikki voittavat ja kylä elävöityy.
Punkalaidun oli mukana Maahanmuuttajat kylille -nimisessä hankkeessa. Hanketyöntekijä Maarit Tiittinen tuntee monikulttuurisuuden haasteet maaseudulla. Kunnassa on turvapaikanhakijoiden lisäksi 70 kiintiöpakolaista.
– Kuntalaisten ennakkoluuloton suhtautuminen vieraisiin ei ole tullut ilmaiseksi. Työtä on tehty johdonmukaisesti kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. Keskiössä on kohtaaminen, joka syntyy kun siihen on tilaisuus. Koko kylä kotouttaa.
Melkein kuin koti
Irakista saapuneet turvapaikanhakijat Simiri, Akeed, Heder ja Ammar ovat helpottuneita. Ohjaajan auton perään kiinnitettyyn peräkärryyn on nostettu patjat, sängyt ja kasseihin pakattu vähäinen henkilökohtainen omaisuus. Edessä on muutto vastaanottokeskuksen patjamajoituksesta omaan huoneeseen, joka löytyi kylän vanhan meijerin pienestä kaksiosta.
– Kun ihmisiä makaa paljon vieri vieressä patjoilla eikä kenelläkään ole omaa tilaa muualla kuin vessassa, alkavat yhden jos toisenkin lepoa kaipaavan hermot olla kireällä, paljastaa porukan puhemies, joka ei halua kertoa nimeään.
Pienen kaksion jakaa yhdeksän asukasta. Kaksion porukalla on yhteinen keittiö ja vessa. Suihkun jakavat keskenään kaikki talon parikymmentä asukasta.
– Tämä ei ole paljon, mutta tämä on alku, tuumaa porukka muuttokuormaa purkaessaan.
Maahanmuutto-käsitteitä
Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisasema todetaan siten, että valtio antaa henkilölle turvapaikan tai YK:n pakolaisasian päävaltuutettu UNHCR toteaa hänen olevan pakolainen. Köyhyys tai luonnonkatastrofi ei riitä pakolaisstatuksen saamiseen.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvapaikkaa ja jonka hakemusta ei ole vielä hyväksytty. Kun turvapaikkahakemus on hyväksytty henkilöstä tulee pakolainen.
Jokainen turvapaikkahakemus on otettava vastaan ja käsiteltävä Suomessa lain ja kansainvälisten sopimusten velvoittamana. Maahanmuuttoviraston eli Migrin tilastojen mukaan vuonna 2014 Suomi vastaanotti 3 651 turvapaikkahakemusta. Kielteisen päätöksen sai samana vuonna 2 050 hakijaa.
Vastaanottokeskus on paikka, johon turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhakupro- sessin ajaksi. Vastaanottokeskuksessa hakijalla on oikeus majoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muuhun huolenpitoon. Vastaanottokeskuksen asukkaalle maksetaan välttämättömiin menoihin tarkoitettua vastaanottorahaa, joka on enimmillään 316 euroa kuukaudessa.
Vastaanottokes- kuksiin majoitetut turvapaikanhakijat voivat liikkua Suomessa vapaasti. Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyys tai matkareitti Suomeen on epäselvä, voidaan sijoittaa suljettuun säilöönottoyksikköön.
Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema. Hän saapuu maahan pakolaiskiintiön sisällä. Suomessa pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion budjetissa vuosittain.
Työperäinen maahanmuuttaja on vierastyöläinen tai siirtotyöläinen, joka asuu tilapäisesti Suomessa työskennelläkseen. Työskentely saattaa kestää vuosia, mutta tämä ei oikeuta vakituisesti maahan muuttavan siirtolaisen oikeuksia.
lehti 