KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Elintasomme valuu jäteveteen

Helsingin ja Turun seudun jätevesien typpikuorma kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia ja rehevöittää vesistöjä. Sinilevää Helsingin Taivallahdessa.

Helsingin ja Turun seudun jätevesien typpikuorma kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia ja rehevöittää vesistöjä. Sinilevää Helsingin Taivallahdessa. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Jätevedet paljastavat elintapamme. Viime vuosien proteiinibuumi näkyy jätevesissä.

Anna-Maija Alarto
6.9.2015 9.49
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Nina Vienon viisi jätevesiviisasta vinkkiä

1. Älä käytä vessaraikastinta.

2. Suosi luonnonkosmetiikkaa ja osta ympäristösertifioituja hygieniatuotteita.

3. Vähennä kosmetiikkapurkkien määrää ja mieti, mitä todella tarvitset. Voit pärjätä viidellä tuotteella parinkymmenen sijaan.

4. Syö kasvispainotteista lähiruokaa. Jätä naudanliha. Älä buustaa proteiineilla.

5. Vähennä ruokahävikkiä.

Jätevedet imevät lääkejäämiä

Suomessa syödään vuodessa noin 100 000 kiloa kipulääke ibuprofeenia. Siitä 8 000 kiloa kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille ja 150 kiloa päätyy vesistöihin.

Vesistöihin kulkeutuvat lääkeaineet aiheuttavat muutoksia vesieläinten käyttäytymisessä, lisääntymisessä ja kehityksessä. Mielialalääkkeiden on todettu tekevän kaloista itsetuhoisia, sillä ne poistavat kalojen vaarantajun.

Jätevesien antibiooteista osa kulkeutuu vesistöön ja voi osaltaan edistää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.

Vedenpuhdistamoilla jätevesi sihdataan niin puhtaaksi kuin mahdollista, mutta kaikkea ei saada haaviin. Vesistöihin valuu jäämiä lääkkeistä, kauneudenhoidosta ja peseytymisestä. Vesistöjen puhtauden kannalta myös nautitulla ravinnolla on merkitystä.

Jätevesitutkimukset kertovat, että syömme proteiineja roimasti yli tarpeen. Helsingin ja Turun seudun jätevesien typpikuorma kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia, ja rehevöittää vesistöjä. Typpi on peräisin nauttimistamme proteiineista.

Ihmisen elimistö tarvitsee kaksi grammaa typpeä päivässä, mutta keskivertosuomalainen nauttii sitä 12 – 15 grammaa. Ylijäämä valuu pissan mukana jätevedenpuhdistamoille, joissa osa typestä kyetään puhdistamaan. Prosessi on vaikea ja kallis eikä kaikkea saada pois.

Vesialan asiantuntijana pitkään työskennellyt ympäristötekniikan tohtori Nina Vieno tietää, että elintason kasvun myötä typpikuorma on ollut kasvussa jo kauan.

– Viime vuosien proteiinibuumi näkyy jätevesissä. Naudanlihan kulutuksen kasvu ja erilaisten super-proteiinituotteiden ylensyönti lisäävät vesistöjä rehevöittävän typen kokonaismäärää jätevedenpuhdistamoilla. Muskelit kasvavat, mutta ympäristö pilaantuu, toteaa Vieno.

Proteiinibuumi rasittaa lähisaaristoa

Nina Vienon jätevesiasioihin erikoistunut konsulttiyritys Envieno toimii Turussa. Turkulaisena Vieno suree erityisesti sisäsaariston rehevöitymistä.

– Helsingissä puhdistetut jätevedet pumpataan avoimelle merialueelle ja kuorma laimenee merivesimassaan. Turussa jätevesi valuu kapeiden ja matalien salmien kautta Airistolle. Rehevöityminen näkyy lähisaaristossa.

Turun seudun puhdistamo Oy:n selvitykset vahvistavat saaristoalueen ongelman. Typen kokonaismäärä kasvaa jatkuvasti puhdistamon seuranta-alueilla ja lisää rehevöitymisen aiheuttamia ongelmia.

– Itämeressä typpikuorma luonnollisesti laimenee virrattuaan avomerelle. Se ei kuitenkaan katoa mihinkään. Itämeren tilan koheneminen ei ole pelkästään maatalouden tai teollisuuden vastuulla. Myös yksittäisen kuluttajan valinnoilla on merkitystä, sillä 15 prosenttia typestä on peräisin yhdyskuntajätevesistä. Jätevesi paljastaa karulla tavalla elintapamme kestämättömyyden.

Näkymättömiä
roskia

Jätevesien analyysitekniikka kehittyy voimakkaasti ja tuottaa uutta tietoa mikro- ja nanohiukkasista, joiden vaikutuksia eliöstöön ja ravintoketjun kautta myös ihmiseen ei vielä tunneta. Millimetrin miljoonasosan kokoiset hiukkaset solahtavat jätevedenpuhdistusprosessin lävitse vesistöihin.

Toistaiseksi tiedetään, että esimerkiksi älyvaatteissa ja aurinkosuojavoiteissa käytetyt nanopartikkelit irtoavat pesuveteen, valuvat viemäreiden kautta vesistöön ja tarttuvat planktoniin. Terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Suomen ympäristökeskus ja Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskus tutkivat niiden vaikutuksia eliöstöön.

– Pyykkäyksen jälkeen antibakteerisena markkinoitu urheilukerrasto on ihan tavallinen kerrasto. Nanohiukkaset irtoavat ja valuvat viemäriin. Älyvaatteiden järkeä on hyvä kyseenalaistaa, toteaa Vieno.

Myös ihan tavalliset keinokuituvaatteet voivat vahingoittaa ympäristöä, sillä esimerkiksi fleece-vaatteista irtoaa pesuveteen mikrokuituja, jotka valuvat jätevedenpuhdistamoiden seulan läpi vesistöön.

Kosmetiikan kemikaalicocktail

Kosmetiikkaa markkinoidaan aurinkosuojakertoimilla. Fysikaalinen uv-suojaus perustuu nanohopeapartikkeleihin, jotka heijastavat auringon säteitä takaisin taivaalle. Aurinkovoiteissa suoja on mielekäs melanoomariskin vuoksi. Auringon haitallisilta ultraviolettisäteiltä suojaavia hiukkasia ja kemikaaleja löytyy kuitenkin myös yövoiteista ja hiustenhoitotuotteista.

Kosmetiikkateollisuuden pakkausmerkinnöissä pitää ilmoittaa nanopartikkeleista. Kosmetiikka sisältää valtavasti myös muita kemikaaleja, joiden vaikutuksia ei ole tutkittu ennen kuin ne on otettu käyttöön. Ne voivat olla terveysriski ja ympäristöriski. Kosmetiikan viherpesu huijaa kuluttajia.

– Esimerkiksi ympäristön hormonihäiriköt parabeenit ovat kosmetiikan säilöntäaineita. Kun tuotetta mainostetaan lauseella ”ei sisällä parabeeneja”, siihen on täytynyt lisätä jotain muuta säilöntäainetta. Kosmetiikkadirektiivin ainelista on hurja. Kelpo nyrkkisääntö on, mitä lyhyempi tuoteseloste, sitä turvallisempi tuote.

Kosmetiikassa todetaan jatkuvasti haitallisia aineita, joita sitten korvataan uusilla. Valitettavasti monien uusien tuotteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät vasta vuosien päästä. Aineet voivat myös kulkeutua kauas ja rikastua ravintoketjuissa. Tällä hetkellä keskustellaan kosmetiikan mikromuovien käyttökiellosta. Mikromuoveja on esimerkiksi kuorintavoiteissa.

Nina Vienon viisi jätevesiviisasta vinkkiä

1. Älä käytä vessaraikastinta.

2. Suosi luonnonkosmetiikkaa ja osta ympäristösertifioituja hygieniatuotteita.

3. Vähennä kosmetiikkapurkkien määrää ja mieti, mitä todella tarvitset. Voit pärjätä viidellä tuotteella parinkymmenen sijaan.

4. Syö kasvispainotteista lähiruokaa. Jätä naudanliha. Älä buustaa proteiineilla.

5. Vähennä ruokahävikkiä.

Jätevedet imevät lääkejäämiä

Suomessa syödään vuodessa noin 100 000 kiloa kipulääke ibuprofeenia. Siitä 8 000 kiloa kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille ja 150 kiloa päätyy vesistöihin.

Vesistöihin kulkeutuvat lääkeaineet aiheuttavat muutoksia vesieläinten käyttäytymisessä, lisääntymisessä ja kehityksessä. Mielialalääkkeiden on todettu tekevän kaloista itsetuhoisia, sillä ne poistavat kalojen vaarantajun.

Jätevesien antibiooteista osa kulkeutuu vesistöön ja voi osaltaan edistää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset