Maahanmuuttovastaisten poliitikkojen retoriikka keskittyy paitsi vihanpurkauksiin maahanmuuttajia kohtaan, myös poliittisten vastustajien syyttämiseen ja halventamiseen. Digitaalisten keinojen avulla radikaalejakin näkemyksiä voidaan esittää ilman henkilökohtaista kannanottoa ja vastuuta.
Nämä seikat käyvät ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa sosiaalipsykologian tutkijat analysoivat maahanmuuttovastaisten oikeistopopulististen poliitikkojen maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsitteleviä blogikirjoituksia Suomessa ja Ruotsissa. Bloggaajat kuuluvat perussuomalaisiin ja ruotsidemokraatteihin.
Marttyyriksi
European Journal of Social Psychology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan erityisesti vasemmistoon ja median edustajiin kohdistetut syytökset oikeistopopulistipuolueiden mustamaalaamisesta tarjoavat bloggaajille marttyyrin aseman, josta käsin poliittiset viholliset saadaan näyttämään kansakunnan pettureilta. Bloggaajat pyrkivät samalla itse kansakunnan ja tavallisen kansalaisenpelastajina.
Tutkimuksen mukaan blogit ovat oivallinen kenttä maahanmuuttovastaisen retoriikan ilmaisemiseen ja levittämiseen. Ne tarjoavat poliitikoille uusia digitaalisia keinoja, kuten hyperlinkkaaminen ja audiovisuaalisen aineiston esittäminen, joilla sanomasta tehdään erityisen vakuuttava.
Näiden työkalujen avulla puhuja voi esittää jyrkkiä väittämiä ottamatta itse kantaa niihin. Ulkoisiin tiedonlähteisiin linkittämisen ja voimakkaiden kuvien tai videoiden esittämisen avulla viesti puhuu puolestaan. Bloggaaja jättää lukijalle viime käden vastuun johtopäätösten vetämisestä.
Yhteishenkeä
Tutkimus muistuttaa siitä, että blogien erityispiirteiden vuoksi poliitikot pääsevät vuoropuheluun lukijoidensa kanssa. Se kehittää yhteishenkeä ja -ymmärrystä. Koska kyseessä ovat tunnettujen poliitikkojen blogit, heidän kirjoituksensa eivät kuitenkaan tavoita ainoastaan samanmielisiä, vaan näkyvät myös valtamediassa ja laajalle yleisölle.
Tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttovastainen retoriikka on samankaltaista Suomessa ja Ruotsissa siitä huolimatta, että Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on tutkijoiden mukaan avoimempaa ja maahanmuuttajien määrä moninkertainen Suomeen verrattuna.
Tutkimus toteaa, että maahanmuuttovastainen retoriikka on kansainvälinen ilmiö.
– Silti sosiaalista ja historiallista kontekstia ei pidä sivuuttaa maahanmuuttovastaista retoriikkaa tutkittaessa. Jokaisella maalla on historiansa ja erityispiirteensä, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten kansallisia symboleja ja kollektiivisia muistoja voidaan käyttää argumentteina maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta vastustavassa retoriikassa, siinä todetaan.
uutiskirje 
