Vaikka silpomista tapahtuu pääasiassa 29 maassa Afrikassa ja Lähi-idässä, esiintyy käytäntöä maahanmuuttajaväestön keskuudessa Euroopassa, myös Suomessa. Ongelma on Suomessa tuttu erityisesti terveydenhuollossa työskenteleville.
– Silpomisen läpikäyneitä naisia tulee säännöllisesti vastaan työssämme, kertoo Kätilöopiston sairaalan osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo.
– Hengenvaarallinen käytäntö aiheuttaa merkittävää haittaa nuorten naisten lisääntymisterveydelle. Seurauksia ovat muun muassa kivuliaat kuukautiset, yhdyntävaikeudet ja synnytysrepeämät.
Edelleen yli kolme miljoonaa tyttöä ja naista silvotaan vuosittain. Pari vuosikymmentä silpomisen vastaista työtä Keniassa tehnyt World Vision korostaa, että silpominen on myös Suomen asia.
– Silpomista itse vastustavat maahanmuuttajat kertovat edelleen tapauksista, joissa maahanmuuttajataustainen lapsi on lähetetty koulujen loma-aikaan silvottavaksi. Tyttöjen suojeleminen silpomiselta on myös Suomen velvoite. Lapsen oikeuksien sopimus ja esimerkiksi uudet, YK:ssa sovitut kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät sitä, sanoo Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni.
World Vision on saanut Keniassa hyviä tuloksia aikaan kouluttamalla yhteisöjä ja esittelemällä vaihtoehtoisia väkivallattomia aikuistumisriittejä, jotka mahdollistavat luopumisen silpomisesta.
Kansainvälistä silpomisen vastaista päivää vietetään 6. helmikuuta.
uutiskirje 
