STTK:n hallitus on huolissaan jahkailusta, joka hidastaa kilpailukykysopimuksen alakohtaisten neuvotteluiden aloittamista.
– STTK:n hallitus hyväksyi 29. helmikuuta omalta osaltaan neuvottelutuloksen ja liitot ovat valmiita aloittamaan soveltamisneuvottelut. Alun perinkin tiukka aikataulu käy jahkailun myötä haastavammaksi, sillä tavoite on, että keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta kesän alussa, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK hämmästelee erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton jarruttelua alakohtaisten neuvotteluiden aloittamisessa.
– EK on ilmoittanut olevansa tyytymätön sopimuksen kattavuuteen ennen kuin mikään ala on edes ehtinyt istua neuvottelupöytään. EK:n hallitus on hyväksynyt esityksen kilpailukykysopimukseksi, joten johdonmukaista olisi, että myös sen liitot kiirehtisivät alakohtaisia neuvotteluja.
Hallituksen ote rakentava
Maan hallituksen ”rakentavaan otteeseen” Palola on tyytyväinen.
– Hallitus on alkukankeutensa jälkeen osoittanut, että se ymmärtää neuvotellun ratkaisun vaikeuden palkansaajille ja tullut vastaan monille palkansaajille keskeisissä kysymyksissä. Alakohtaisissa neuvotteluissa liitoilla on mahdollisuus viedä neuvotteluratkaisussa sovitut linjaukset parhaaksi katsomallaan tavalla osaksi työ- ja virkaehtosopimuksia.
Palola painottaa, että kilpailukykysopimus on STTK-laisille liitoille kipeä asia. Se osoittaa palkansaajien kyvyn kantaa vastuuta Suomen tilanteesta.
– Vaihtoehdot kilpailukykysopimukselle olisivat vieläkin rankempia. Palkansaajien kannalta olennaista on, että pakkolaeista on nyt luovuttu kokonaan ja paikallisen sopimisen linjaukset on sovittu kilpailukykysopimuksessa.
Ei pelasta yksin
Palola korostaa, että kilpailukykysopimus ei yksin pelasta Suomen taloutta eikä tulevaisuutta.
– Nollakorotukset, vuosittaisen työajan pidentäminen ja orastava Suomen malli ovat kuitenkin keskeisiä elementtejä yritysten näkökulmasta. Läheskään kaikkea ei palkansaajien voimin kuitenkaan ratkota. Hallituksen on keskityttävä viemään läpi keskeisiä rakenneuudistuksia. Yritysten on hillittävä osinkoilottelua, toteutettava pitkän tähtäimen investointeja kotimaassa ja työllistettävä rohkeammin, Palola esittää.
lehti 