Hallituksen päätös 25 miljoonan euron lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön tarkoittaa Kepa ry:n mukaan sitä, että hallitus leikkaa kaikkein köyhimmiltä. Viime syksynä varsinaisista kehitysyhteistyövaroista leikattiin jo lähes puolet.
Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö.
Kehitysyhteistyöstä on jo leikattu suhteellisesti enemmän kuin miltään muulta politiikan alalta. Hallitus leikkasi viime syksyn budjettiriihessä noin 43 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista, kun mukaan lasketaan myös päästöhuutokauppatulojen siirtäminen ilmasto- ja kehitysrahoituksen sijaan teollisuudelle.
Lähihistorian suurin humanitaarinen kriisi
– Käsillä on lähihistorian suurin humanitaarinen kriisi. Kehitysyhteistyöllä puututaan pakolaisuuden taustalla vaikuttaviin syihin ja rakennetaan turvallisempaa maailmaa kaikille. Siihen nähden hallituksen päätös lisäleikkauksista on kohtuuton ja osoittaa täydellistä piittaamattomuutta, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Kehitysyhteistyöhön kohdistetaan uusi 25 miljoonan euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tämän myötä kehyskaudella keskimäärin 0,39 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.
Suomi on kansainvälisesti sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoituksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoite on kirjattu myös hallituksen tuoreeseen kehityspoliittiseen selontekoon.
– Hallitus jatkaa määrätietoista kehitysyhteistyösektorin alasajoa. Näillä leikkauksilla nykyhallitus sysää vastuun kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamisesta seuraavan hallituksen harteille, sanoo Lappalainen.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin kertarysäyksellä 43 prosenttia vuoden alusta, ja järjestöjen hankkeet ajettiin alas ennätysvauhdilla ilman porrastuksia.
Vaikutukset näkyvät jo nyt
– Rajujen leikkausten vaikutukset näkyvät jo nyt jopa miljoonien kehitysmaiden ihmisten arjessa, kun suomalaisjärjestöt ovat joutuneet äkillisesti lopettamaan tukensa. On järkyttävää, että tässä tilanteessa hallitus päättää leikata vielä lisää, Lappalainen sanoo.
Alkuviikosta julkaistu Panaman paperit -tietovuoto on tuonut esiin myös suomalaisten kytköksiä veroparatiiseihin. EU-maiden on arvioitu menettävän jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi.
– Sipilän hallituksella ei ole ollut poliittista tahtoa puuttua verovälttelyyn. Suomi on päinvastoin jarruttanut EU:n yrityksiä tilkitä veropakoa ja suhtautunut kriittisesti esimerkiksi yhteiseen veroparatiisilistaukseen. Lasku maksatetaan nyt Suomen ja maailman köyhillä, kun samalla leikataan kehitysyhteistyöstä, Lappalainen sanoo.
lehti 