Toimeentulotuen Kela-siirron jälkeenkin tarvitaan ohjausta kädestä pitäen

Toimeentuloasiakkaat ovat suuren muutoksen edessä. Ensi vuoden alusta perustoimeentuloa pitää hakea Kelalta. SOSTEn Sosiaalibarometri 2016 erityiskatsauksen mukaan siirto Kelaan parantaa kokonaisuudessaan asiakkaiden toimeentulotuen ja muiden etuuksien saantia.

Myös kynnys hakea toimeentulotukea madaltuu. Nyt suuri joukko ihmisiä on jättänyt hakematta toimeentulotuen, koska ”sosiaaliluukulla” käyntiä pidetään leimaavana.

Myös yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien paranemista pitävät todennäköisenä sekä Kelan että kuntien sosiaalitoimen vastaajat.

Kynnys hakea toimeentulotukea madaltuu

Kelan vastaajista lähes kaikki uskovat etuuksien saannin kokonaisuudessaan paranevan. Sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä noin neljä viidestä pitää todennäköisenä, että nykyistä useampi saa heille lain mukaan kuuluvaa perustoimeentulotukea.

Asiakkaiden uskotaan saavan varmemmin myös muut heille tarkoitetut etuudet. Perustoimeentulotuen hakijat ovat usein myös muiden Kelan etuuksien piirissä, joten siirto madaltaa kynnystä hakea toimeentulotukea.

Kela-siirto uhka vaikeissa elämäntilanteissa oleville

Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelaan heikentää syrjäytyneiden ja heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Tätä mieltä on yli 40 prosenttia kysymykseen vastanneista Kelan vastaajista ja sosiaali- ja terveysjohtajista ja noin viidesosa sosiaalityöntekijöistä.

Noin kolmasosa sosiaalitoimen vastaajista arvioi ikäihmisten ja viidesosa henkilökohtaisen asiakaspalvelun tarpeessa olevien tipahtavan muutoksessa väliinputoajiksi.

Hieman harvemmin avovastauksissa nostettiin esille nuoret, arjen ja rahankäytön hallinnan ongelmista kärsivät ja hakemusten täyttämisessä apua tarvitsevat.

Tarvitaan ”kädestä pitäen ohjausta”

Kelan järjestelmä ja palvelut eivät kohtaa päihteiden ongelmakäyttäjiä ja kärsimättömiä nuoria riittävän henkilökohtaisella tasolla saadakseen yhteyden ihmiseen, toteaa eräs sosiaali- ja terveysjohtaja.

Kaikista heikoimmassa asemassa olevat eivät pärjää nykyisinkään palveluiden käyttäjinä. He tarvitsevat paljon ”kädestä pitäen ohjausta”.

Myös verkkopalvelun lisääntyminen on ristiriitainen asia. Osalle asiakkaista se on helpotus, mutta osalla toimeentuloasiakkaista ei edes ole verkkopalveluja tai he eivät osaa käyttää niitä. Noin kolmasosa kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista oli erityisen huolissaan ihmisistä, jotka eivät osaa käyttää verkkopalveluja.

Sähköisen hakemisen pelätään vähentävän myös henkilökohtaista palvelua ja tarpeellista sosiaalityötä. Noin neljä viidestä sosiaalityöntekijästä arvioi hakemusten käsittelyn pinnallistuvan.

Toimeentulotuen harkinta kutistuu

Sosiaalityöntekijät pelkäävät, että avun tarpeessa olevia ihmisiä ei ohjata sosiaalityön piiriin. Tämä saattaa johtaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten ongelmien syvenemiseen ja jopa kroonistumiseen.

Lisäksi Kelan tiukkojen kriteerien ennakoidaan aiheuttavan ongelmia osalle asiakkaista. Kunnat voivat myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea esimerkiksi sairausmenoihin.

Kela-siirron jälkeen tuen myöntämisessä ei enää käytetä harkintaa. Tämän pelätään heikentävän asiakkaiden asemaa ja johtavan harkinnanvaraisen toimeentulotuen tarpeen lisääntymiseen.

Eräs sosiaalityöntekijä toteaakin, että ”Lomakkeissa on turha kysellä tarvitsetteko sosiaalityötä, kun ei ihmiset ymmärrä tai tiedä mitä se voisi heille olla, mitä siitä hyötyy, tai mitä tarkoittaa.”

Vastauksissa toivottiin, että asiakkaat valmisteltaisiin paremmin siirron aiheuttamiin muutoksiin ja asiakkaiden erityistilanteet ja -tarpeet huomioitaisiin Kela-siirron valmistelussa.

Lisääntyykö vai väheneekö pompottaminen?

Noin 60 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä arvelee asiakkaiden tarpeen asioida luukulta toiselle vähenevän. Avovastauksissa tätä kuitenkin pidetään yhtenä uhkatekijänä sosiaalitoimen ja Kelan yhteistyössä.

Monet asiakkaat ovat toimeentulotukiasioissa jatkossa sekä Kelan että sosiaalitoimen asiakkaita. Erityisen ongelmalliset elämäntilanteet voivat johtaa asiakkaiden siirtämiseen viranomaiselta toiselle. Pahimmillaan tämä voi johtaa asiakkaiden pompottamiseen ja väliinputoamiseen.

Vaikeaksi koetut asiat siirretään sosiaalitoimen hoidettavaksi. Kelan kaavamaisen ja joustamattomaksi kuvatun käsittelytavan nähdään osaltaan vahvistavan tätä kehitystä. Saman aikaan sosiaalitoimessa pelätään resurssien vähentämistä.