Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersson arvioi torstaina budjettiesityksen yhteydessä osittain julkistettua työllisyyspakettia toteamalla sen kuvaavan hallituksen ajattelua, jonka mukaan työttömyys johtuu ennen kaikkea työttömien työhaluttomuudesta.
– Työttömiä on moninkertainen määrä avoimiin työpaikkoihin nähden, ja pitkäaikaistyöttömyys on pahempaa kuin 90-luvun laman aikana, Andersson sanoo.
– Työllisyysasteen nostamiseksi tulisi hallituksen panostaa kotimaiseen ostovoimaan ja työpaikkoja luoviin julkisinvestointeihin sekä tukea ihmisten työllistymisen edellytyksiä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus julkisti ensi vuoden talousarvioesityksensä torstai-iltana.
Työtön pakkohaastatteluun
Hallitus aikoo velvoittaa työttömän kolmen kuukauden välein tehtäviin määräaikaishaastatteluihin. Jatkossa työtöntä velvoittavan työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan tehostetusti ja rikkomuksista säädetyt sanktiot toimeenpannaan täysimääräisesti.
Andersson toteaa, että linjaus lisää työttömiin kohdistuvaa kontrollia. Hän huomauttaa, että työttömyysturvan byrokratia muodostaa nykyiselläänkin silpputyöläisten suurimman kannustinloukun.
Hän muistuttaa siitä, että tiukentuva valvonta kasvattaa oleellisesti työvoimahallinnon työmäärää. Työ- ja elinkeinokeskusten henkilöstöä on kuitenkin vähennetty, minkä vuoksi läheskään kaikki eivät tällä hetkellä saa kasvokkaista palvelua.
– Jos tavoitteena olisi aidosti tukea työnhakijoita, pitäisi hallituksen lisätä TE-keskusten resursseja niin, että jokaista halukasta pystyttäisiin palvelemaan kunnolla.
Työvoimapalvelut ulkoistetaan
TE-keskusten kapasiteetin vahvistamisen sijaan hallitus aikoo ulkoistaa työttömien kontrollin yksityisille yrityksille.
– Veronmaksajien rahoilla aiotaan tukea yksityistä, voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, jonka avoimuus ja tehokkuus on kyseenalaista, Andersson arvostelee.
Hän havainnollistaa ulkoistamisen kustannuksia Turun taannoisella esimerkillä. Turku osti työvoimapalveluita yksityiseltä yritykseltä. Yritys kontaktoi 500 ihmistä, joista se onnistui työllistämään yhden. Lasku kaupungille oli yli 35 000 euroa.
Työttömyysbyrokratiaa vähennettävä
Vasemmistoliiton kannan mukaan valvonnan lisäämisen sijaan tulisi karsia työttömyysturvan byrokratiaa, vähentää sanktioita ja parantaa mahdollisuuksia opiskella työttömyystuen turvin.
– Myös yrityksen palkkauskustannuksia pienentävälle, TE-toimiston myöntämälle palkkatuelle pitäisi taata riittävät määrärahat. Työllistymisen helpottamiseksi palkkatukea pitäisi uudistaa niin, että työttömän työnhakijan palkkaavan yrityksen sivukuluja alennettaisiin määräajaksi.
Anderssonin mielestä myönteistä hallituksen paketissa on soviteltujen työttömyysetuuksien maksatuskäytännön järkevöittäminen sekä ulosottoon ajautuneiden työllistymisen helpottaminen.
Hän pitää myös yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeellesiirtymisen mahdollistamista hyvänä ajatuksena.
Yhä useampi hakemaan toimeentulotukea
Budjettiesitystä kokonaisuutena arvioidessaan Andersson toteaa, että hallitus leikkaa pienituloisilta ja kasvattaa eriarvoisuutta.
Hallitus leikkaa esimerkiksi työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, lapsilisiä, kansaneläkettä, takuueläkettä, kotihoidon tukea ja opintotukea.
Andersson toteaa, että kilpailukykysopimus iskee kovimmin julkisen alan pienituloisiin työntekijöihin, kun taas veronkevennykset hyödyttävät eniten hyvätuloisia.
– Leikkaukset tuntuvat ennen kaikkea vähävaraisten kukkarossa. Budjetin myötä Suomen köyhyysaste nousee. Suhteellisesti eniten kasvaa vanhusten köyhyys, hän sanoo.
– Säästöt jäänevät odotettua pienemmiksi, sillä sosiaalietuuksien leikkaukset yhdistettynä heikkoon työllisyystilanteeseen tarkoittavat, että yhä useamman on haettava toimeentulotukea.
Ostovoima ei parane
Anderssonin mukaan perimmäinen syy korkeaan ja pitkittyvään työttömyyteen on heikko taloustilanne. Hän sanoo, että Suomen talous nojaa ensi vuonnakin pitkälti kotimaiseen kysyntään, joten sen piristäminen olisi tehokkain lääke työttömyyteen.
Budjetin myötä kotitalouksien kokonaisostovoima ei kuitenkaan reaalisesti juuri muutu tämän vuoden tasosta, eikä vetoapua löydy myöskään julkisista investoinneista.
– Hallituksen tulisi perua sosiaalietuuksien leikkaukset ja harjoittaa elvyttävämpää finanssipolitiikkaa. Oikea hetki tehdä yhteiskunnan kestävän rakennemuutoksen kannalta välttämättömiä investointeja esimerkiksi liikenteen, asumisen ja energiajärjestelmän kehittämiseen on nyt.
Anderssonin mukaan koulutus- ja tutkimusjärjestelmien radikaali heikentäminen jarruttaa talouskasvua jo lyhyellä aikavälillä ja vaarantaa Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin.
Vasemmistoliitto on aiemmin esittänyt, että leikkauksia voitaisiin perua esimerkiksi nostamalla pääomaveroa, uudistamalla osinkoverotusta ja kumoamalla hyvätuloisten veronkevennykset.
lehti 