Taloustieteen professorit Bengt Holmström ja Oliver Hart ovat saaneet Nobelin taloustieteen palkinnon. Palkinto tuli heidän työstään sopimusteorian tutkimuksessa. Nobel-komitean mukaan he ovat luoneet arvokkaita teoreettisia työkaluja reaalimaailman sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi.
Holmström on viides suomalainen Nobel-palkinnon voittaja. 67-vuotias Holmström toimii taloustieteen professorina Massachusetts Institute of Technologyssa.
Samalla kun Suomessa iloittiin uudesta nobelistista, alkoivat sosiaalisessa mediassa levitä sitaatit hänen sanomisistaan. Niillä todistellaan Holmströmin sekä arvostelleen että kannattaneen Juha Sipilän hallituksen politiikkaa – asia, joka ei mitenkään liity Nobel-palkintoon.
”Älyllinen loukkaus”
Hallituksen arvostelijat levittävät Holmströmin haastattelua Helsingin Sanomista 23.3.2016 , jossa tämä arvosteli jyrkästi koulutusleikkauksia.
”Erikoisinta on, että rahoitusta karsitaan parhaiten menestyviltä yliopistoilta. Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöä kohtaan. Ilmeisesti hallitus kyseenalaistaa yliopistojen kyvyn tehdä järkeviä päätöksiä tieteentekemisessä”, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön 75 000 euron kunniapalkinnon keväällä kuitannut Holmström sanoi.
”Suomi ei voi elvyttää itseään ulos taantumasta”
Muilta osin hän on kuitenkin kannattanut hallituksen talouspolitiikkaa. Helsingin Sanomissa 19.8.2015 Holmström esimerkiksi torjui ajatuksen elvyttämisestä:
”En kuulu niihin, joiden mielestä Suomi voisi elvyttää itsensä ulos taantumasta. Suomi tuottaa eniten teollisuuden tarvitsemia tuotteita ja palveluita. Kun investoinnit ovat vähäisiä kaikkialla maailmassa, en oikein ymmärrä, miten kotimaista kysyntää lisäämällä voitaisiin lievittää kansantaloudelle erittäin tärkeän vientiteollisuuden ongelmia.”
Tuore valtiovarainministeri Petteri Orpo tilasi kesällä kolmelta ekonomistilta muistion talouspolitiikan suuntaustarpeista. Holmströmin lisäksi sen tekivät professori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.
”Suomi on alisuoriutuja”
Kolmen ekonomistin ryhmä piti finanssipolitiikan viritystä järkevänä kompromissina finanssipolitiikan lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden välillä: ”Julkisen talouden velkaantumiskehitys todennäköisesti taittuu suhteessa BKT:hen lähivuosina ja toisaalta finanssipolitiikka ei sanottavasti heikennä kotimaista kysyntää.”
Talouspolitiikan lisätoimia ryhmä kehotti etsimään rakennepolitiikasta eli vasemmistolle karvaista asioista kuten työn vastaanottamiseen kannustavista toimista esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksella.
Edellytyksiinsä nähden ryhmä piti Suomea alisuoriutujana: ”Syystä tai toisesta taloudessa ei ole sellaista dynamiikkaa, johon meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet.”
lehti 