Maailman 2,3 miljardista lapsesta 14 prosenttia eli 320 miljoonaa elää yksinhuoltajaperheessä. Useimmiten huoltaja on äiti.
Ihmiskunnan varhaisemmassa historiassa yksinhuoltajuuden pääsyy oli toisen vanhemman kuolema sairauden, sodan, synnytyksen tai onnettomuuden seurauksena. Jopa joka kolmas lapsi oli puoliorpo.
Nykyisin yksinhuoltajuutta selittävät sosiaalis-kulttuuriset tekijät, tärkeimpinä avioero, erilleen muuttaminen tai puolison hylkääminen. Yleistynyt avoliitossa eläminen on tehnyt eroamisen aiempaa helpommaksi.
Yksinhuoltajaperheiden osuus vaihtelee suuresti maittain.
Yksinhuoltajaksi voi viedä myös vahingossa alkanut raskaus tai – varsinkin länsimaissa – tietoinen päätös hankkia lapsi yksin.
Yksinhuolto harvinaista idässä
Yksinhuoltajaperheiden osuus vaihtelee suuresti maittain. Alle kymmenesosa lapsista elää yhden vanhemman kanssa yli 30 maassa, joihin kuuluvat muun muassa Kiina, Intia, Indonesia, Israel, Jordania ja Turkki.
Yli 30 maata löytyy myös toisesta ääripäästä, jossa yksinhuoltajaperheissä elää yli neljäsosa lapsista. Ryhmä koostuu kehitysmaista, poikkeuksina Latvia (31 prosenttia) ja Yhdysvallat (28 prosenttia). Tilastoa johtaa Etelä-Afrikka, jossa 40 prosenttia lapsista elää äitinsä ja 4 prosenttia isänsä kanssa.
Lopuissa 129 maassa yksinhuoltajaperheessä elää 11–24 prosenttia lapsista. Useimmat kehittyneet teollisuusmaat kuuluvat tähän ryhmään.
Väestöliiton vuoden 2014 tilaston mukaan Suomessa oli yksinhuoltajaperheitä 20,8 prosenttia. Suurimmassa osassa perheistä etävanhempi kuitenkin osallistuu lapsen hoitoon ja lapsi asuu ainakin osan aikaa tämän luona.
Vuosina 1980–2005 yksinhuoltajatalouksien määrä tuplaantui muun muassa Ranskassa, Japanissa, Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Aivan viime vuosina tilanne on tasaantunut ja kasvu on paikoin kääntynyt hienoiseksi laskuksi.
Yksinhuoltajana on äiti yli 80 prosentissa tapauksista. Mies on voinut hylätä perheensä, mutta usein oikeus myös määrää erossa pienten lasten huoltajuuden äidille.
Au-lapsia eniten Etelä-Amerikassa
Yksinhuoltajuutta esiintyy vähiten Aasiassa ja Lähi-idässä, joissa avoliitot ja lasten hankkiminen avioliiton ulkopuolella ovat harvinaisia. Alle prosentti lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella Kiinassa, Egyptissä, Intiassa, Indonesiassa ja Saudi-Arabiassa.
Au-lapsia syntyy eniten Latinalaisessa Amerikassa. Kolumbiassa avioliiton ulkopuolella syntyy 74, Perussa 69 ja Chilessä 68 prosenttia lapsista.
Islannissa osuus on 68, Etelä-Afrikassa 59, Ranskassa 56, Yhdysvalloissa ja Suomessa 40 prosenttia. Monissa teollisuusmaissa yli puolet au-lapsista syntyy avopareille, joten luvut eivät kuvaa yksinhuoltajuutta.
Vauraissa maissa osa naisista hankkii lapsia yksin luovutetun sperman avulla. Yksin adoptoivien joukkoon mahtuu myös miehiä. Britanniassa yksinäisten osuus adoptoijista on ollut viime vuosina kymmenesosan luokkaa.
uutiskirje 
