Jaettu Kašmir
Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.
Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.
YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti. Selkkauksen arvioidaan vaatineen 80 000 kulonuhria.
Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion kymmenmiljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989. (IPS)
Intian Kašmirissa koulut ovat olleet kiinni heinäkuusta lähtien levottomuuksien vuoksi. Kymmeniä kouluja on sytytetty tuleen, mutta kukaan ei ota vastuuta tuhopoltoista. Epätoivoiset koululaiset koettavat päntätä kotona.
Seitsemäsluokkalainen Mariya Sareer, 12, kumartuu yhä lähemmäs oppikirjaansa marraskuisen iltapäivän hiipuvassa valossa ehtiäkseen lukea mahdollisimman paljon ennen pimeän tuloa. Hän ei ole päässyt kotikylänsä Shuratin kouluun moneen kuukauteen.
– Tällainen opiskelu on hankalaa. En tiedä, mihin keskittyä, ja saan varmasti aiempaa huonompia numeroita, suree tyttö, joka on aina ollut luokkansa paras.
Samaa koulua käyvät nuoremmat sisarukset Arjumand ja Fazl jakavat huolen.
Näiden lasten koulu on kuitenkin yhä pystyssä, toisin kuin tuhansien muiden.
Levoton tilanne
Muslimien paastokuukauden ramadanin päättänyt Eid al-Fitr -juhla oli tänä vuonna 6. heinäkuuta, ja koulut suljettiin muutamaksi päiväksi. Niiden avautuminen kuitenkin lykkäytyi, kun Kašmirin laaksossa puhkesi väkivaltaisuuksia. Sytykkeenä toimi se, että sotilaat surmasivat nuoren itsenäisyysaktivistin Burhan Wanin 8. heinäkuuta.
Itsenäisyyden kannattajat lähtivät kaduille heittelemään kiviä ja yllyttivät asukkaita yleislakkoon. Alueen 1,4 miljoonaa koululaista jäivät levottomuuksien vuoksi kotiin.
Ensimmäinen koulun poltto raportoitiin 6. syyskuuta Mirhaman kylästä Kulgaman alueella. Marraskuun jälkipuoliskolle tultaessa valtiollisia ja yksityisiä kouluja oli poltettu lähes 30.
Tekijät piilossa
Kulgamin lukio sytytettiin tuleen 16. lokakuuta. Sammutusyrityksistä huolimatta liekit tuhosivat koulun kirjaston, tietokoneet, laboratorion ja jumppasalin.
– He polttavat lasten tulevaisuuden, opettaja Shugufta Barkat valittaa.
Toisin kuin muut terroriteot, tuhopoltot ovat jääneet mysteeriksi, koska kukaan ei ota niistä vastuuta. Itsenäisyysliike ja hallitus syyttävät toisiaan. Joidenkin asukkaiden mukaan asialla ovat häiriköt, jotka haluavat vain aiheuttaa sekasortoa.
Poliisi on luonnehtinut pidättämiään epäiltyjä ”itsenäisyysmielisiksi” ilman kytköksiä mihinkään ryhmään.
Viranomaiset ovat kehottaneet vielä pystyssä olevien koulujen opettajia ja naisopettajien miespuolisia omaisia perustamaan yövartioita opinahjojen turvaksi.
Kukaan ei jää luokalleen
Lukuvuosi alkaa Kašmirissa huhtikuussa ja päättyy marraskuussa, välissä on pitkä talviloma. Koska lokakuun lopun päättökokeet jäivät tänä vuonna pitämättä, hallitus on ilmoittanut, että kaikki peruskoululaiset pääsevät automaattisesti seuraavalle luokalle.
Yksityiskoulut päättivät järjestää kokeet, vaikka lukusuunnitelmasta oli toteutettu alle puolet.
Yksityiskoulussa opettava Farooq Ahmed Nengroo pitää automaattista luokalta siirtämistä vakavana virheenä.
– Näin tehtiin myös vuoden 2014 tulvien aikaan, vaikka niistä kärsi muutama prosentti kouluista. Koulutamme työvoimaa, jolle jää vakavia tiedollisia ja taidollisia aukkoja, hän varoittaa.
Mariya Sareer toivoo, että lakkoilu ja koulujen polttaminen loppuisi.
– Haluan vain palata kouluun, opiskella ja pelata krikettiä.
Jaettu Kašmir
Kašmir on Intian niemimaan vuoristoinen luoteisalue Intian, Pakistanin ja Kiinan raja-alueella. Alueen noin 14 miljoonaa asukasta elävät enimmäkseen maanviljelyllä ja karjanhoidolla.
Kašmirin ongelmat juontuvat vuodesta 1947, jolloin hinduvoittoinen Intia ja muslimien hallitsema Pakistan itsenäistyivät Britannian vallasta.
YK:n päätöslauselma lupasi kašmirilaisille oikeuden liittyä Intiaan tai Pakistaniin tai itsenäistyä. Äänestystä ei koskaan järjestetty ja alue jaettiin Intian ja Pakistanin kesken. Maat ovat sotineet Kašmirista kolmesti. Selkkauksen arvioidaan vaatineen 80 000 kulonuhria.
Nykyisen Kašmirin alueesta noin kolmannes on Pakistanin hallinnassa, Kiina miehittää pientä kolkkaa ja Intia hallitsee loppuosaa. Intian autonomisen Jammun ja Kašmirin osavaltion kymmenmiljoonaisen väestön enemmistö on muslimeja. Siellä alkoi itsenäisyyttä vaativa liikehdintä 1989. (IPS)
uutiskirje 
