Naisten suojeluun lisää puhtia Intiassa

Intian pääkaupunki Delhi on tullut tunnetuksi myös ”raiskauspääkaupunkina”. Ilmiötä vastaan käydään nyt poliisin ja erilaisten vapaaehtoisryhmien voimin.

Virkavallan avuksi naisia suojelemaan perustettiin marraskuussa Poliisin ystävät -kansalaispartio, jossa on mukana väkeä entisistä sotilaista kotiäiteihin. Lisäksi kamppailulajeissa koulutettu 40 naispoliisin ryhmä, ”Charlien enkelit”, päivystää koulujen ja metroasemien ympäristössä.

Naisiin kohdistuvat rikokset, kuten raiskaus, häirintä ja ahdistelu, ovat tilastojen mukaan lisääntyneet Intiassa 60 prosenttia muutamassa vuodessa. Vuonna 2014 raportoitiin yli 300 000 naisiin kohdistunutta väkivallantekoa.

ActionAid-järjestön kyselyyn vastanneista naisista 79 prosenttia kertoi joutuneensa ahdistelun tai väkivallan kohteeksi.

Pelkkä laki ei auta

Vuonna 2012 delhiläisessä bussissa tapahtunut 23-vuotiaan naisen joukkoraiskaus herätti päättäjät säätämään tiukan lain naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Suurkaupunkien naiset eivät kuitenkaan koe tilanteensa helpottuneen.

– En tunne oloani lainkaan turvalliseksi julkisilla paikoilla tai joukkoliikenteessä. Tiedän, ettei kukaan tule avukseni, jos jotain tapahtuu, sanoo kokkina työskentelevä Rekha Kumari, 30.

Kirjanpitäjä Shashibala Mehra, 52, kertoo ottavansa veitsen ja pippurisumutteen mukaan, jos hän joutuu palaamaan töistä myöhään.

– Juttelen koko 40 minuuttia kestävän matkan ajan puhelimessa mieheni kanssa, jotta hän tietää, joudunko vaikeuksiin.

Puhuttamisesta tositoimiin

Monet kansalaisjärjestöt kampanjoivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Lucknowissa perustettu Punainen prikaati opettaa naisille itsepuolustustaitoja ja puhuttaa näitä loukkaavia miehiä.

– Yritämme puhua järkeä miehelle ja hänen vanhemmilleen. Ellei se auta, menemme poliisin puheille. Ja ellei sekään auta, siirrymme suoraan toimintaan, järjestön perustaja Usha Vishwakarma kertoo.

Vuonna 2003 aloitetun Blank Noise -liikkeen kampanjoihin kuuluu #WalkAlone, joka yllyttää naisia voittamaan pelkonsa ja uskaltautumaan kadulle. Eräässä tempauksessa naisilta kerättiin vaatteita, joihin he olivat pukeutuneet väkivallan kohteeksi joutuessaan, ja niistä tehtiin julkisia taideteoksia. Lisäksi naisille pidetään kursseja turvallisten tilojen luomisesta.

Vastareaktio tasa-arvolle

Kaikista kampanjoista ja runsaasta mediajulkisuudesta huolimatta todellisuus on muuttunut vain vähän, arvioi valtakunnallisen Aashrita-naisjärjestön aktivisti Pratibha Malik.

Hän uskoo, että naisiin kohdistuvan väkivallan yltyminen on patriarkaalisen yhteiskunnan vastareaktio sille, että naiset ovat ilmaantuneet ei-perinteisiin tiloihin, kuten toimistoihin, baareihin ja ravintoloihin.

Englanninkielinen versio