Nicaraguan naiset taistelevat maasta

Nicaraguan naisten pitkä taistelu tuotti vuonna 2010 lain, joka turvaa heille oikeuden omistaa maata. Nyt se pitäisi enää saada toteutetuksi.

Vallankumouksellisen sandinistiliikkeen naiset perustivat 1980-luvun lopulla Nicaraguan naisviljelijöiden osuuskuntien liiton Femuprocanin, joka on siitä asti vaatinut maanomistusoikeutta naisille.

Femuprocanissa on nyt 4 200 jäsentä, jotka muodostavat yhteensä 73 osuuskuntaa, järjestön varapuheenjohtaja Matilde Rocha kertoo.

– Maa merkitsee elämää maaseudun naisille ja perheille. Omistusoikeus vahvistaa naisten taloudellista asemaa ja mahdollisuuksia päättää ruuantuotannosta ja ympäristönsuojelusta sekä vaalia perinteisiä siemeniämme, Rocha selittää.

Köyhä maaseutu

Vuonna 2010 naisten oikeus hankkia maata kirjattiin vihdoin lakiin. Maaseudulla asui tuolloin 1,1 miljoonaa naista, joista valtaosalla ei ollut maata tai muutakaan omaisuutta.

Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta asuu nyt maaseudulla 41 prosenttia. Köyhyydessä elää keskimäärin 39 prosenttia nicaragualaisista, mutta ero on jyrkkä kaupunkien (22 prosenttia) ja maaseudun (59 prosenttia) välillä, kertoo kyselytutkimus vuodelta 2015.

Naisjärjestöjen mukaan Nicaraguan maatiloilla työskentelevistä naisista vajaa viidennes on saanut maata nimiinsä.

Femuprocanin jäsenistä 40 prosenttia joutuu yhä vuokraamaan peltoja omistamisen sijasta.

– Kaikkiaan 620 naista osallistuu aktiivisesti jäsenillemme sopivien maapalstojen etsitään, Rocha kertoo.

Tahtoa puuttuu

Laki naisten maanomistuksesta ei toteudu, koska puuttuu poliittista tahtoa ja taloudellisia resursseja, Mariaksi esitäytyvä Femuprocanin aktivisti valittaa.

– Olemme kolkuttaneet lukemattomia ovia, käyneet virastoissa lobbaamassa ja pitäneet kokouksia, mutta lain toteutus junnaa yhä, Maria sanoo.

Hänen mukaansa syynä on miesten ylivalta koko yhteiskunnassa.

– He eivät näe meitä vain kilpailijoina vaan uhkana perinteiselle bisnekselleen.

Moni nainen joutuu maksamaan pelloistaan vuokraa jopa 200 euroa hehtaarilta kasvukaudessa.

Viime vuosien kuivuudet, myrskyt ja tuholaiset ovat koetelleet myös naisviljelijöitä, joiden lainansaantia ei ole helpotettu, maaseudun naisten yhteistyöjärjestön puheenjohtaja María Teresa Fernández muistuttaa.

– Kuusi vuotta vanhassa laissa on määräys tasa-arvorahaston perustamisesta helpottamaan naisten maanhankintaa, mutta raha ei ole vieläkään ilmestynyt valtion budjettiin, hän valittaa.

Englanninkielinen versio