Sijoittajien kasvava kiinnostus ja hyvät näkymät ruuantuotannon laajentamiseen lupaavat Afrikalle valoisaa tulevaisuutta. Ehtona on kuitenkin laittoman pääomakadon suitsiminen.
Etelä-Afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki johti YK:n työryhmää, joka tutki laitonta rahavirtaa Afrikasta. Ryhmän raportti vuodelta 2015 kertoo, että maanosasta karkasi jaksolla 2000–2008 vuosittain ainakin 45 miljardia euroa.
Summa on Suomen valtion budjetin luokkaa ja ylittää Afrikan saaman kehitysavun, mutta raportin laatijoiden mukaan todellinen hävikki on luultavasti paljon suurempi.
Huomattava osa laittomasta rahasta yhdistyy ympäristörikoksiin.
Mbekin työryhmä määritteli laittomiksi rahavirroiksi kaiken, mikä on luvatta ansaittu, siirretty tai käytetty. Se kattaa kansainvälisten yritysten sisäistä siirtohinnoittelua, valtioiden hallinnossa tapahtuvat varkaudet, lahjonnan ja muun korruption sekä yleisesti rikollisen toiminnan, kuten huumekaupan, veronkierron, salametsästyksen, ihmiskaupan ja kaivannaisten rosvouksen.
Myös luontoa ryöstetään
Rahalle olisi käyttöä maanosassa, jonka 1 234 miljoonasta asukkaasta joka neljäs on aliravittu. Afrikka tarvitsisi ”tähtitieteelliset investoinnit” pystyäkseen toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, YK:n ympäristöohjelman Unepin ilmastonmuutosohjelmaa Afrikassa koordinoiva Richard Munang sanoo.
Hän muistuttaa, että huomattava osa laittomasta rahasta yhdistyy ympäristörikoksiin, kuten luvattomaan kaivostoimintaan, puunkaatoon, villieläinkauppaan ja liikakalastukseen.
Munang arvioi, että Afrikka menettää luonnonvarojaan jopa 175 miljardin euron arvosta vuosittain. Summa riittäisi turvaamaan maanosan vuotuiset investoinnit infrastruktuuriin, terveyteen, koulutukseen ja ilmastoratkaisuihin, hän laskee.
Talous kasvaa, raha haihtuu
McKinsey-tutkimuslaitoksen mukaan Afrikan talous kasvoi vuosina 2000–2010 keskimäärin 5,4 prosenttia ja kaudella 2010–2015 päästiin vielä 3,3 prosentin kasvuun . Huomattava osa tuotosta on kuitenkin haihtunut savuna ilmaan.
Zimbabwen keskuspankin mukaan maasta lähti vuonna 2015 laittomasti liki kaksi miljardia euroa. Summa on puolet maan budjetista ja nelinkertainen maahan tulleisiin ulkomaisiin investointeihin verrattuna.
Laittomia rahavirtoja tutkiva Global Financial Integrity raportoi, että Zimbabwesta on 30 vuoden aikana vuotanut laittomasti noin 11 miljardia euroa. Maan keskuspankin johtaja John Mangudya sanoo, että ilmiö on ”kuin syöpä, joka jäytää sisuksiamme.”
Globaali ratkaisu
Mbekin työryhmä osoitti Afrikan pääomapaon pääsyyllisiksi suuryritykset, joita on leimannut korruptio ja huono hallinto. Ratkaisuiksi ehdotetaan läpinäkyvyyden lisäämistä eritoten kaivosalalla ja pankkien harjoittaman rahanpesun lopettamista. Se onnistuu vain valtion, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyöllä.
– Laittomat pääomavirrat ovat meidän afrikkalaisten ongelma, mutta se vaatii globaalin ratkaisun. Emme selviä tästä omin neuvoin, Mbeki korosti viime vuonna julkaistussa haastattelussa.
YK ja OECD aloittivat pari vuotta sitten Verotarkastajat ilman rajoja -projektin, joka auttaa kehitysmaita tehostamaan verojen perintää. Se onnistui jo pilottivaiheessa lisäämään verotuloja yli 230 miljoonaa euroa kahdeksassa valtiossa.
Afrikan maista mukana ovat Botswana, Etiopia, Ghana, Lesotho, Liberia, Nigeria, Sambia, Uganda ja Zimbabwe.
uutiskirje 
