Mosambikissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia, vaan lähes kaikki sopimukset ovat joko urakka- tai paikallisia sopimuksia.
– Varsinkin rakennusalalla tämä on ongelma. Jokaisen työmaan palkat neuvotellaan erikseen. Palkka ei määräydy työn vaan yrityksen koon mukaan.
Näin kertoo Pentti Perunka, joka kävi äskettäin Mosambikissa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) matkalla. Perunka kuuluu SASK:n kunnon työn lähettiläisiin.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen kieltoa kierretään siten, että työntekijä pakotetaan suullisesti tekemään työtä toisella nimellä.
– Mosambikin toiseksi suurimmassa ammatillisessa keskusjärjestössä Consilmossa kerrottiin, että toinen ongelma ovat kiinalaiset yritykset, jotka eivät ole aiemmin päästäneet liittoja työmaille. Tässä on kuitenkin edistytty ja paikoin on päästy neuvottelemaan.
Taloustaantuma on näkynyt palkoissa: ne ovat pudonneet 160 dollarista 65 dollariin. Liiton tavoite on ollut 200 dollaria, mikä nyt tuntuu melkein mahdottomalta.
Sopimukset uusitaan vuosittain
Perunka toteaa, että teollisuusliitto Industri Allissa ongelmat kuulostivat samanlaisilta kuin Suomen Olkiluoto kolmosessa: vaikeudet saada jäseniä, työnantajien neuvotteluhaluttomuus, osa-aikaiset työsuhteet.
Mosambikissa työehtosopimukset ovat lähinnä paikallisia yrityskohtaisia sopimuksia. Vuosittain huhtikuun loppuun mennessä kaikki sopimukset täytyy uusia.
Metallialan järjestäytymisaste on noin 60 prosenttia. Kaivokset ja tehtaat ovat varsin hyvin järjestäytyneitä.
– Työttömyys ja köyhyys aiheuttavat kuitenkin sen, että työntekijät ovat valmiita tekemään orjapalkalla töitä. Jos joku vaatii parempaa palkkaa, hänet irtisanotaan.
Perunka kertoo, että varsinkin puiden istuttajat sekä muut metsä- ja maatalousalan työntekijät ovat huonossa asemassa. Päivän palkka voi olla vain 1–3 dollaria. Äärimmäisen köyhyyden raja on yhden dollarin paikkeilla.
Sopimuksia kierretään
Määräaikaisia sopimuksia ei saa olla kahta peräkkäistä enempää. Tätä kuitenkin kierretään siten, että työntekijä pakotetaan suullisesti tekemään työtä toisella nimellä.
– Yritykset lähettävät väärennetyt kirjanpidot työministeriöön tarkastettavaksi. Metalli- ja rakennusaloja vaikeampi on tilanne aloilla, jotka ovat syrjässä ja vaikeasti tavoitettavissa, sanoo Perunka.
Tehtaiden vastuullisuusraportit tilataan usein konsulteilta, jotka harvoin osaavat tai pääsevät kunnolla tekemään raporttia työoloista tai palkoista.
– Liittojen pitäisi valvoa suomalaisia yrityksiä maailmalla, jotta saisimme kiinni yritykset, jotka rikkovat sopimuksia ja lakeja, vaatii Perunka.
Mosambikin lainsäädännössä tukilakot ovat kiellettyjä. Työntekijät eivät muutenkaan mielellään lakkoile, vaikka aihetta olisi. Lakot myös murtuvat varsin nopeasti ja kärjistyvät väkivallaksi.
Solmukohta Maputon satama
Pääkaupunki Maputon satama toimii Etelä-Afrikan tuotteiden solmukohtana. Mosambik saa tuloja, mikä näkyy joidenkin satamatyöntekijöiden palkkauksessa sekä työoloissa.
Perunka kertoo nähneensä satamayhtiön tiloissa turvallisuusohjeita pukeutumiseen ja työskentelyyn.
– Mukana oli työntekijä, joka oli puettu puhtaisiin vaatteisiin ohjeiden mukaan, mutta satama-alueella ei yhtä hyvin varusteltuja työntekijöitä näkynyt. Johtajalta myös kuulimme, etteivät tapaturmat edes ole vältettävissä.
Perunka kertoo, että satama-alue on valtava.
– Näimme erikoisterminaalit alumiinin, sitrushedelmien, sokerin, konttien ja tankkereiden lastaamiseen. Loputtomat rekkajonot toivat kaivostuotteita, jotka varastoidaan ennen kuin lastataan laivoihin. Tämä tuo työtä ja vaurautta alueelle.
Ulkomaisia sijoittajia
Joukko kansainvälisiä sijoittajia on investoinut Maputon satamaan. Siellä toimii yhtiö MPDC, jonka omistajina ovat muun muassa Britannian satamaoperaattori, Skanska sekä portugalilainen satamaoperaattori Liscont.
MPDC:llä on 25 vuoden sopimus sataman käytöstä. Yhtiö kilpailuttaa kumppanit vuosittain, mikä on työntekijöille hankalaa.
– Noin 10 000 työntekijästä suurin osa on tilapäisiä. Täysiaikaisilla työntekijöillä sen sijaan on työsopimus, johon sisältyy bonus kuukauden loma-ajalle, pölysuoja, lääkäripalvelut, kuljetus töihin, aamiainen/lounas/päivällinen sekä hautajaisarkku. Yhtiö on jopa ostanut paraatiunivormuja. Tarjolla on myös niin sanottu hyvän miehen lisä.
Perunka huomauttaakin, että monikansalliset sijoittajat tuovat rahaa, jolla voi ostaa parempia välineitä ja kehittää satamaa, mutta se ei kanavoidu työntekijöiden enemmistön olosuhteiden parantamiseen.
Sataman luottamusmiehillä ei olet varsinaista vapautusta työstä, mutta vuosittain he saavat 15 päivää liiton asioiden hoitamiseen. Mosambikissa liitto yleensä tarkoittaa paikallista työpaikkaa ja luottamusmies on työpaikan edunvalvoja.
Tasa-arvo vielä kaukana
Mosambikissa katsotaan, että naisen tulee hoitaa perhe. Tyttöjen koulutukseen ei ole panostettu eikä naisten työuraa edes välttämättä hyväksytä.
Perunka kertoo, että ay-aktiivien mukaan naisten koulutus pitää saada paremmaksi, jotta heidän asemansa paranee. Tilanne on myös kohentunut, mutta vain kehittyneimmissä maakunnissa. Lainsäädännössä sekä useiden liitojen säännöissä naisten oikeudet on huomioitu. Ongelma onkin siinä, etteivät säädetyt oikeudet toteudu.
– Eräs nainen kertoi kuvauksen perheestään. Isoisä tuli vierailulle heidän luokseen ratsastaen aasilla pyhäpuku päällä. Isomummo käveli tuliaisten ja juomien kanssa. Isoisälle tuli kuuma ratsastaessa, joten hän antoi takkinsa kannettavaksi isomummolle. Eleen merkitys on selvä.
Kotiapulaiset joutuvat usein sosiaaliturvan ulkopuolelle, sillä kotiapulaisten liitolla ei ole minimipalkkaa. Niinpä kotiapulaiset eivät aina pysty maksamaan muutaman dollarin suuruista sosiaaliturvamaksua. Ero miesvaltaisiin aloihin on huomattava.
Luonnonvarakirous
Perunka muistuttaa, että Mosambikin valtavat luonnonvarat ovat käymässä luonnonvarakiroukseksi. Hallinto on ottanut miljardeja lainaa valtion takauksella ilman parlamentin hyväksyntää. Siksi Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat keskeyttäneet lainoituksen.
Myös kansainväliset kehitysyhteistyövarat – joiden osuus on 25 prosenttia valtion budjetista – on jäädytetty, kunnes IMF on tehnyt tarkastuksen väärinkäyttöepäilyistä.
Perungan mukaan Mosambik on ajautumassa vakavaan talouskriisin.
– Epäillään, että kadonneet miljardit ovat olleet etukäteisnosto tulevista tuloista, jotka maa saisi myytyään luonnonvarojaan.
– Mosambik on kärsinyt ilman kavalluksiakin globaalista taloustaantumasta. Metallien hinnat ovat olleet alhaisia, eikä kaikkia suunniteltuja investointeja ole tehty alueen kaasuesiintymien hyödyntämiseksi.
Perunka kertoo, että paikallisen tiedon mukaan suomalaisten taksvärkkikeräysten tuotoilla rakennetut koulut ovat edelleen toiminnassa eikä suomalaisten antamia avustuksia epäillä käytetyn väärin.
uutiskirje 
