Nimeni on Fleming, Ian Fleming (My Name is Fleming, Ian Fleming, 2015) on saksalaista tuotantoa oleva napakka dokumentti. Beate ja Hartmut Kasperin käsikirjoittama ja Andre Schäferin ohjaama dokkari jäljittää tasavahvasti kirjojen ja elokuvien James Bond -ilmiötä sekä sen luonutta kirjailijaa.
Alkupuolella keskitytään tämän henkilöön ja kehityskaareen. Aiheesta kertovat kiintoisia piirteitä etenkin Flemingin veljentytär Kate Grimond ja tietokirjailija Nicholas Rankin. Vauraasta kodista lähtöisin olleen Flemingin varhaiset vuodet kytkeytyvät luontevasti hänen myöhempiin vaiheisiinsa, ensin toisen maailmansodan aikaisena tiedusteluvirkailijana ja sen jälkeen jännityskirjailijana.
Dokumentti sähköistyy omalla painollaan, kun ryhdytään tarkemmin ruotimaan James Bondin hahmoa. Tässä kohdassa tervetulleita ovat nuoret kääntäjät Anika Klüver ja Stephanie Pannen. He ovat tehneet Bond-romaaneista uudet saksannokset. Klüver kehuu Flemingia hyväksi dialogin kirjoittajaksi ja mainioksi kuivan huumorin taituriksi. Kaksikolla on myös osuvia huomioita romaanien ja elokuvien eroista.
Bond-kirjoja on tehty 60 vuotta ja elokuvia 50 vuotta, eikä loppua näy.
Heitä ennen Bondiin tietokirjailijan ominaisuudessa perehtynyt Simon Winder valottaa asiaa hieman toisin. Hänen mielestään kirjoja ei ole kirjoitettu kovin kunnianhimoisesti. Winder tarttuu niiden 1950-lukulaisuuteen ja ensimmäisten elokuvien 1960-lukulaisuuteen – noiden aikakausien ero on valtava.
James Bond -tarinoita hän pitää seksistisyydessään hirvittävinä, eikä hän myöskään koe M:n vaihtumista naiseksi onnistuneena. Itse asiassa epäonnistunut yritys feministien miellyttämiseksi, tykittää Winder. Hän tuo esiin myös itsestäänselvyydeltä tuntuvan, mutta juuri siksi huomionarvoisen seikan: jokainen Bond-filmi heijastaa voimakkaasti omaa aikakauttaan.
James Bond -kirjoja on tehty 60 vuotta (post-Fleming-sarjan tuoreimpia on William Boydin Solo, 2013) ja elokuvia 50 vuotta, eikä loppua näy. Kyseessä on suosiossaan merkittävä globaali populaarikulttuurinen ilmiö, kiitos ennen muuta elokuvaversioiden.
Niiden suosiosta Fleming itse ei juuri päässyt nauttimaan, sillä hän kuoli 1964 vain 56-vuotiaana – tupakka (60 röökiä päivässä) ja viina tappoivat hänet, täsmentää Nicholas Rankin.
Nimeni on Fleming, Ian Fleming
Teema Fem ti 13.6. klo 14.00. Areena.
uutiskirje 
