Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän ja kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministerin Petteri Orpon arvopohja eroaa puheenjohtaja Jussi Halla-ahon johtaman hallituskumppani perussuomalaisten arvopohjasta.
Arvopohjan erilaisuus ja Halla-ahon halu johtaa puoluetta Brysselistä eivät käyneet keskustalle ja kokoomukselle. Hallituskumppaneilla ei tunnu myöskään olevan kovin korkea käsitys perussuomalaisten toimintakyvystä puolueena.
Halla-aho vahvisti tätä käsitystä. Hän hävisi kuin tuhka tuuleen ”tärkeämpään kokoukseen” kesken hallituskriisin, mikä kertoo hänen kriisiviestinnän ja kriisien hallinnan taidoistaan.
Kyse on myös henkilöistä, ja Halla-ahon henkilöstä puheenjohtajan roolissa.
Perussuomalaiset pitävät tiukasti kiinni, etteivät heidän arvonsa ole muuttuneet puoluejohdon vaihdoksen myötä, vaan ainoastaan painotukset. Tätä ovat todistelleet muun muassa puolueen tuore varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi.
Perussuomalaiset ovat arvostelleet hallituskumppaneita siitä, että nämä eivät suostuneet yhteistyöhön huolimatta, että puolue sitoutuu hallitusohjelmaan. Halla-aho ennakoi jo linjapuheessaan hallituskriisiä ja sitä, että hallituksen ei pitäisi kaatua henkilökysymyksiin.
Halla-aho, kyse on myös henkilöistä
Kyse on myös henkilöistä, ja etenkin Halla-ahon henkilöstä puheenjohtajan roolissa. Hän pitää edelleenkin hyväksyttävänä kirjoituksiaan, joista hän on saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Eikä hän kadu muitakaan kohukirjoituksiaan.
Huhtasaari sanoo, että hän ei tunnista niitä arvopohjaan liittyviä eroja, joilla kokoomus ja keskusta perustelivat perussuomalaisten jättämistä hallituksen ulkopuolelle. Ylen A-studiossa hän ihmetteli, että miksi hänen arvonsa eivät enää sovi muille hallituspuolueille puoluekokouksen jälkeen.
Perussuomalaisten uudella puoluejohdolla tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää, että keskusta ja kokoomus pitivät ex-puheenjohtajaa Timo Soinia hallituksen palomuurina ja takuumiehenä maahanmuuttoa vastustavia halla-aholaisia vastaan.
Nyt takuumiestä ei ole eikä edes takuumiehen luottomiestä puolueen johdossa. Kaikki soinilaiset vedettiin kölin alta puoluejohdon valinnoissa. Halla-aholaiset olivat tuulen suojassa Soinin selän takana.
Sipilä II luottamusta kasaamaan EU-asioissa
Sipilä ja Orpo laskivat, ettei perussuomalaisista löydy sellaista joustavuutta EU-politiikassa, jota he tarvitsevat hallituskumppanilta.
Keskusta ja kokoomus haluavat, että hallitus pystyy ottamaan nopeastikin kantaa EU-asioihin. Olisi ollut vain ajan kysymys, jolloin nykyinen hallitus olisi joutunut kriisiin EU-asioissa Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Halla-ahon ja hallitusohjelman linjaukset ovat eri maailmoista.
Sipilä teki hyvin selväksi, etteivät hallitusohjelman kirjaukset riitä tulevan kahden vuoden ajaksi. Siksi tarvitaan Sipilä kakkonen. Hallitusneuvotteluissahan EU-linjaukset olivat kovan väännön kohteena ja neuvoteltiin ensimmäisessä vaiheessa.
Sipilä ja presidentti Sauli Niinistö ovat nostaneet viime aikoina vahvasti esiin Suomen sitoutumista EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Niinistön viikonvaihteessa poliittiselle eliitille järjestämissä keskusteluissa Kultarannassa nostettiin vahvasti esiin EU:n turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä asioita.
Todennäköisesti tätä keskustelua halutaan viedä eteenpäin myös hallituksen voimin. Niinistö on sitoutunut ajatteluun, että Euroopan on otettava kohtalonsa omiin käsiinsä.
Näihin kuvioihin nykymuotoinen halla-aholainen perussuomalaiset ei mahdu.
Edessä pitkä oppositiovaellus
Jos keskustan ja kokoomuksen arvopohja ei muutu opportunistisesti esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, perussuomalaisilla ei ole mitään asiaa hallitukseen.
Vasemmisto ja vihreät eivät mahdu samaan hallitukseen. Näiden puolueiden kannatuksen kasvu sulkisi perussuomalaisilta hallitusovet.
Perussuomalaiset voivat pyrkiä Halla-ahon linjauksen mukaisesti maan suurimmaksi puolueeksi. Mitä he tekisivät voitollaan, jos puolueen arvopohja poikkeaisi täysin muista puolueista?
Suomessa on tapana, että suurin puolue muodostaa hallituksen. Entä jos kumppaneita ei löydy? Halla-aholaisilla voi olla edessä ruotsidemokraattien tapaan eristäminen hallitusyhteistyöstä kasvoipa tai kutistuipa puolueen kannatus.
Ruotsidemokraattien kannatus on kivunnut toiseksi suurimmaksi, mutta vallassa puolue ei ole edelleenkään kiinni. Muut puolueet ovat hyljeksivät yhteistyötä.
uutiskirje 
