Selvitys: Kehitysyhteistyön rahoitus tulee myöntää vähintään neljäksi vuodeksi kerrallaan

Hallitus leikkasi ensitöikseen kehitysyhteistyömäärärahoja. Moni järjestö joutui lopettamaan hankkeita. Nyt tehdyn puolueettoman selvityksen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tehokkaita ja tuloksellisia. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön pitkäjänteistä rahoittamista tulisi jatkaa. Näin toteaa tänään julkaistu, ulkoministeriön tilaama ohjelmatuen riippumaton kokonaisarviointi.

– Arviointi osoittaa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kannattaa rahoittaa. On hienoa, että ulkoministeriöllä on halua arvioida ja kehittää toimintaa. Toivomme, että tämä viesti vaikuttaa myös poliittiseen tahtotilaan Suomessa niin, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun järjestörahoitus turvataan myös tulevaisuudessa, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.

Järjestöjen työstä hyötyvät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaiden ihmiset. Järjestöt tavoittavatkin ne, joita muut kehitysyhteistyön toimijat eivät tavoita. Järjestöt tukevat ja vahvistavat paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen työtä, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Niiden mukaan myös järjestöjen moninaisuus ja erityispiirteet tulisi huomioida jatkossa paremmin.

Rahoituskauden pituutta arvioitava

Arviointi suosittaa, että ulkoministeriö jatkaa kansalaisjärjestöjen ohjelmatukea. Rahoitus tulisi myöntää vähintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ministeriötä kehotetaan selvittämään mahdollisuuksia avustusjakson pidentämiseen.

– Pitemmät rahoituskaudet parantavat järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön tuloksia ja tulosten kestävyyttä entisestään, sillä työtä voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti yhdessä kumppanien kanssa, toteaa ohjelmatukijärjestöjen puheenjohtaja, SASKin Janne Ronkainen.

Arviointi kehottaa järjestöjä kiinnittämään enemmän huomiota toiminnan ilmasto- ja ympäristökestävyyteen sekä siihen, miten ihmisoikeudet saataisiin toteutumaan käytännössä.

– Järjestöjen kehitysyhteistyö on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuksien toteuttaminen on toiminnan lähtökohtana. Järjestöjen työn lisäksi tarvitaan myös muiden tahojen toimintaa, yhteistyötä ja poliittista tahtoa sen eteen, että ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla, toteaa Outi Hannula Kepan lähettämässä tiedotteessa.