– Länsimaissa luullaan tasa-arvon jo toteutuneen ja naisten valittavan tyhjästä, sanoo Minna Salami.
Hän muistuttaa, ettei tasa-arvo ole valmis. Feminismi on avannut oven valtavirtaan, mutta avain siihen vapauteen, jota feminismi lupaa, on yhä nyrkin muotoinen. Ilman sitä eivät lasikatot rikkoudu.
– Feminismi on jatkuvaa opiskelua, uudelleenarviointia, vaatimista, kehtaamista ja taistelua.
Feminismi tarvitsee yhä radikaaliutta ja vallankumoushenkeä.
Salami on bloggaaja, feministi-aktivisti, The Guardianiin ja The Huffington Postiin kirjoittava toimittaja ja luennoitsija, joka tunnetaan etenkin Ms Afropolitan -sivustostaan.
Elle-lehti on listannut hänet 12:n maailmaa muuttavan vaikutusvaltaisen naisen joukkoon, muun muassa Michelle Obaman rinnalle.
Salami on todellinen kosmopoliitti: hän on syntynyt Suomessa, kasvanut Nigerian Lagosissa, muuttanut teini-ikäisenä Ruotsiin ja asuu nyt Lontoossa.
Vallankumoushenkeä tarvitaan edelleen
Puheessaan Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa viime perjantaina Salami pohti, mitä feminismille tapahtuu, kun se otetaan osaksi valtavirtakulttuuria.
Viisi vuotta sitten kysymys oli Salamille enemmän teoreettinen, nyt feminismi näkyy niin pop-kulttuurissa, politiikassa kuin kaupallisten toimijoiden strategioissa.
Nyt Beyoncén kaltaiset supertähdet puhuvat feminismistä ja halpavaateketjut myyvät girlpoweria julistavia T-paitoja. Sukupuolentutkimusta opiskellaan yliopistoissa yhä enemmän. Poliittiset (mies)johtajat julistautuvat feministeiksi ja kosmetiikkayritykset tyrkyttävät toisaalla kapeita kauneusihanteita ja toisaalla myyvät kehopositiivisuudella.
Mitä feminismi menettää, kun Coca-Colan tai Arielin kaltaiset brändit hehkuttavat markkinoinnissaan naisten oikeuksia? Pikkusormensa pirulle ja kapinallisen luonteensa?
Salami uskoo feminismin tarvitsevan samaa radikaaliutta, jota oli esimerkiksi vapaustaistelija Harriet Tubmanilla tämän auttaessa muita paenneita orjia Yhdysvaltain sisällissodan aikaan tai Lucina Hagmanilla, kun tämä oli perustamassa Naisasialiitto Unionia 125 vuotta sitten.
Sitä vallankumoushenkeä tarvitaan Salamin mielestä nyt ehkä enemmän kuin koskaan, kun vastassa on seksismin, rasismin ja kapitalismin ”kolmipäinen hirviö”.
– Feminismistä ei pidä tulla näiden voimien kumppani.
Kolonialismin pitkä varjo
Feminismi ei koskaan enää tule näyttämään samalta, miltä se joskus näytti, ja se on hyvä juttu, sanoo Salami.
– Ei yhtä valkoiselta, yhtä keskiluokkaiselta, yhtä homo- ja transfobiselta.
Liikkeen historia on silti täynnä tarinoita, joista kannattaa Salamin mielestä ammentaa. Tilanteita, joissa on uskallettu kyseenalaistaa vallitseva järjestys ja taistella, ylittää rajoja.
– Feminismistä on tultava taas kansainvälinen liike, kuten se oli 1960-luvulla.
Hän kuvailee oman näkökulmansa feminismiin olevan afrikkalainen. Hän sitoo feminismin kirjoituksissaan vapautumiseen paitsi patriarkaatin, myös uuskolonialismin rakenteista.
Salami käyttää käsitettä ”Patriarchal Imperialist Expansion”.
Sillä hän haluaa tarkentaa, että puhuessamme globalisaatiosta, tarkoitamme yleensä ilmiötä, joka on siirtomaa-ajan suora perillinen.
Valta on, kuten ennenkin, pääasiassa valkoisilla länsimaisilla miehillä ja he saavat taloudelliset voittonsa suoraan ei-valkoisten selkänahasta.
Rakas Suomi aiheuttaa surua
Minna Salami sanoo olevansa valtavan ylpeä Suomesta.
– Naisten äänioikeus ensimmäisten joukossa maailmassa, Feministinen puolue, naiskansanedustajien määrä, luontosuhde, hän luettelee arvostamiaan asioita.
Samaan aikaan Suomessa rehottava rasismi on saanut hänet häpeämään ja suremaan synnyinmaataan.
Tulevaisuuden feminismin tehtävä on Salamin mielestä vahvistaa ihmisiä niin, ettei heidän mieliään voi manipuloida, esimerkiksi rasismiin.
– Taloudellinen ja poliittinen vapaus eivät riitä, on oltavat välineitä myös sisäiseen, henkiseen vapauteen. Paras ”kosto” patriarkaatille on täyttä elämää elävä nainen.
Salami itse nostaa Black Lives Matter -liikkeen puheensa avainkohdaksi. Liikkeen perustajat ovat mustia naisia, hän muistuttaa.
Feminismi on Salamille aina myös puhetta luokista. Jotta feminismi olisi kiinni ajassa ja hereillä, siihen on hänen mielestään sisällytettävä kaikki sorretut ryhmät. Feminismin on oltava niin ympäristön, köyhän kuin rodullistetun puolella.
Kukaan ei ole vapaa ennen kuin kaikki ovat vapaita.
uutiskirje 