EU-maiden veropohjat tulee yhtenäistää ja asettaa jäsenmaille minimiveroasteet. Toiseksi jäsenmaksut tulee periä suoraan jäsenmaiden veropohjista. Tähän päätyivät raportissaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin yhteinen tutkijaryhmä.
Selvitys tehtiin valtiovarainministeriön toimeksiannosta.
Euroopan parlamentti, komissio ja ministerineuvosto ovat antaneet komissaari Mario Montin johdolla esityksiä rahoituspohjan uusimiseksi. Komissio kertoo oman kantansa toukokuussa.
Työryhmän mukaan EU:n rahoitusta tulee muuttaa siten, että jäsenmaiden maksamilla maksuilla edistetään muun muassa ilmastotavoitteita.
Nykyisellä EU-maiden ”jäsenmaksuperusteisella” maksulla ei ETLAn Tarmo Valkosen mukaan edistetä unionin yhteisiä poliittisia tavoitteita. Pikemminkin jäsenmaat vertaavat, jäävätkö maksuissa saama- vai maksupuolelle.
Pankkiala alv:n piiriin
Suomalainen työryhmä huomauttaa, että Montin ryhmä ei ole juurikaan huomioinut esitystensä vaikutuksia EU-alueen investointeihin, työllisyyteen ja tulonjakoon.
Lupaavimpia Montin esityksistä ovat suomalaisryhmän mukaan hiilidioksidivero, harmonisoitu yhteisövero ja finanssisektorin arvonlisän verotus.
Finanssisektorin arvonlisän verottaminen tasaisi Suomessa yritysverotusta, sillä muut kuin rahoitus- ja vakuutusalan yritykset maksavat arvonlisäveroa. Vakuutussektorilta tosin peritään vakuutusmaksuveroa, jonka tuotto oli viime vuonna noin 770 miljoonaa. Tämä poistuisi alan arvonlisäverotuksen myötä.
Työryhmä ei suosita rahoitusmarkkinoiden transaktioveron käyttöönottoa, sillä se veisi mm. osakkeiden kaupankäynnin unionin ulkopuolelle.
Läpinäkyvämpi ja yhtenäisempi
EU:n rahoitusta ollaan uusimassa, koska siitä halutaan läpinäkyvämpi, yhtenäisempi ja koska yksi suuri maksaja, Iso-Britannia, poistuu joukosta.
Nykyisin Euroopan unionin budjetti rahoitetaan tulleilla, jäsenmaiden laskennallisen arvonlisäveropohjan mukaan ja loput karkeasti ottaen jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.
Tullimaksuista kertyy noin 11 prosenttia EU-budjetista, samoin arvonlisäveropohjasta. Loput vajaat 80 prosenttia tulevat bruttokansantuotteen mukaan, josta suuret maksajamaat, mm. Ruotsi, Hollanti ja Saksa, saavat helpotuksia ns. korjauksina.
Työryhmä esittää näiden korjausten poistamista ja ainakin monimutkaisen arvonlisäveropohjaisen maksuosuuden lopettamista.
Isoja eroja maksupohjissa
Finanssisihteeri Reetta Varjonen-Ollus valtiovarainministeriöstä sanoo, että arvonlisäveropohjan mukaan menevä maksuosuus on ongelmallinen. Osuus maksetaan veropohjan eikä kertyneen arvonlisäverotuoton mukaan. Suomessa arvonlisäveropohjassa pitää huomioida myös Ahvenanmaan verovapaa myynti.
Lisäksi harmaan talouden osuuden arvioidaan olevan Suomessa 6 prosenttia, mutta joissakin jäsenmaissa jopa 30 prosenttia. Koska näistä ei kerry arvonlisäveroa, puuttuva osuus jää muiden veronmaksajien kontolle.
Kun vielä arvonlisäverokannat vaihtelevat maittain, jäsenmaiden kohtelu ei ole tasa-arvoista eikä läpinäkyvää.
Tutkijaryhmä arvioi, että jos arvonlisäveropohjaan perustuva maksu ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin, Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi.
uutiskirje 