Henkilökohtaisessa verotuksessa saatavat yritystuet tulisi lakkauttaa ja säästyvät varat siirtää tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Palkansaajakeskusjärjestö SAK odottaa hallituksen lisäävän kehysriihessä merkittävästi TKI-rahoitusta. Kyse on järjestön mukaan tuottavuuden nostamisesta, jonka hallitus on tähän saakka unohtanut.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta muistutti perjantaina, että henkilökohtaisessa verotuksessa saatava yritystuki ei lisää mitenkään yritysten tuottavuutta. Lakkautettaviksi joutaisi mm. listaamattomien yritysten osinkoverohelpotus. Tällä tavoin kaikki yritykset nousisivat Kaukorannan mukaan samalle viivalle.
Kertyvistä verotuotoista osoitettaisiin 100 miljoonaa Business Finlandin (ent. Tekes) avustuksiin. Lisäksi VTT:n ja THL:n kaltaisille sektoritutkimuslaitoksille osoitettaisiin 30 miljoonaa euroa.
Kelan tietojen mukaan vain joka toinen peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista on pystynyt täyttämään aktiivisuusehdon.
Kaukoranta huomautti, että Suomen TKI-rahoitusta on leikattu 100 miljoonalla vuodesta 2012.
”Kohta kuopat maakuntarajalla”
Liikenneväylien ylläpitoon kaivataan SAK:n mukaan 60 miljoonan euron tasokorotusta, sillä väylänpito uhkaa romahtaa korjausvelkaohjelman päätyttyä.
Hallitukselta vaaditaan selkeää linjausta, mitkä maamme väylät kuuluvat liikenteen runkoverkkoon ja millä tasolla ne ylläpidetään. Runkoverkon ylläpito ajaa muun tiestön ohi.
– Yritysten pitää tietää, mihin ne voivat tuotantonsa sijoittaa. Lisäksi runkoverkko pitää määritellä maakuntauudistuksenkin takia. Emme voi päätyä tilanteeseen, jossa kunnossa olevassa tiessä tuleekin kuopat vastaan heti maakuntien rajalla, Kaukoranta konkretisoi.
SAK esittää Suomelle 12-vuotista liikenneinvestointiohjelmaa, sillä kilpailijamaissamme on jo vastaavat.
Myös Pasila–Riihimäki-radan pullonkaulat tulee poistaa yhteensä 240 miljoonan investoinnilla.
Veronumerokortti laajemmin käyttöön
Palkansaajien verotukseen SAK ei esitä muutoksia. Talouden elpyminen on alkanut, eikä siihen tarvita veroporkkanoita.
Harmaan talouden vähentämiseksi kaupoille tulisi säätää velvoite ottaa käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet.
Alihankinnassa ketju- ja palkkavastuun pitäisi SAK:n mukaan olla tilaajalla. Lisäksi veronumerokortti tulee laajentaa rakennusten lisäksi muille työvoimavaltaisille ja paljon ulkomaista työvoimaa työllistäville aloille.
”Aktiivimallin sovellus jäihin”
Työttömien TE-palveluihin tulee tehdä tuntuva lisäsatsaus, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää.
Hän muistutti perjantaina, että Kelan tietojen mukaan vain joka toinen peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista on pystynyt täyttämään aktiivisuusehdon. Vain joka neljäs sai vaaditut työtunnit täyteen, useampi sai riittävästi kurssitusta.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavista ei ole vielä vastaavaa tietoa.
Aktiivimallin ongelmana ovat mm. liian kireät ehdot. Aktiivisuus ei täyty esimerkiksi palkkioperusteisessa puhelinmyyntityössä, koska ansiot jäävät alle vaaditun.
Elorannan mukaan työmarkkinoille on syntymässä uudet ns. 18 tunnin pätkätyömarkkinat. Ne eivät johda pidempiin työsuhteisiin, eivätkä siten auta työllistymisessä.
– Aktiivimallista on tullut leikkuri, joka iskee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, Eloranta totesi.
Hän painotti, että jos aktiivimallilla ei ollut tarkoitus leikata suoraan työttömyysturvaa, se pitää perua kilpailukykysopimuksen vastaisena.
Eloranta esitti aktiivimallin soveltamisen laittamista toistaiseksi jäihin. SAK:n tavoitteena on aktiivimallin peruminen kokonaan.
Sen tilalle järjestö esittää porkkanoita. Yksi niistä olisi Ruotsin mallin mukainen muutos karenssijärjestelmään. Ruotsissa työtön voi välttää uhkaavan karenssin osoittamalla kuukauden aikana korjanneensa erheen.
Suomessa työttömän karenssi kestää yleensä 35–60 päivää. SAK:n mukaan karenssin määräämisessä pitäisi ottaa huomioon myös inhimilliset tekijät, mm. omaisen sairastuminen.
uutiskirje 
