Hallituksen kehysriihen jälkeen jäin taas kerran miettimään, miten erilaisessa todellisuudessa ministerit Sipilä ja Orpo elävät kuin minä. En keksi muuta selitystä sille, että he samassa tiedotustilaisuudessa ensin ilmaisevat huolensa maan alhaisesta syntyvyydestä ja sitten lähes samassa hengenvedossa ilmoittavat mahdollistavansa alle 30-vuotiaiden määräaikaiset työsuhteet ilman perusteita, jos työnhakija on ollut työttömänä kolme kuukautta.
Hallitus antaa ymmärtää, että työmarkkinoiden joustojen lisääminen olisi tehokas keino puuttua nuorisotyöttömyyteen. Joustojen puute ei ole syy työttömyyteen, sillä näitä joustoja on jo. Nuoret aikuiset työskentelevät jo tällä hetkellä määräaikaisilla sopimuksilla, nollatuntisopimuksilla, itsensätyöllistäjinä ja vuokratyövoimana.
Silpputyöelämä on ollut nykyisyyttä jo pitkään.
Silpputyöelämä ei ole tulevaisuuden trendi vaan on ollut nykyisyyttä jo pitkään. Määräaikaisuudet, työharjoittelut, hankkeet ja sijaisuudet, itsensätyöllistäminen sekä omien projektien pyörittäminen on jo arkitodellisuutta nuorille aikuisille.
Jatkuva taloudellinen epävarmuus on keskeinen syy sille, että ihmiset eivät perusta perheitä, osta kämppiä tai suunnittele omaa tulevaisuuttaan. Helsingin Sanomien äsken tekemässä kyselyssä valtaosa syistä, joilla selitettiin lapsettomuutta tai lapsiluvun jäämistä toivotusta, liittyivät ”työelämään ja talouteen” eli pätkä- ja silpputöihin sekä epävarmoihin talousnäkymiin.
Minun sukupolveni eli lapsuutta 90-luvun lama-ajan Suomessa, ja tullessamme täysi-ikäisinä työmarkkinoille vastassa oli finanssikriisin aiheuttama, lähes vuosikymmenen kestänyt kansainvälinen taantuma.
Suomen Pankki kiinnitti pari vuotta sitten huomiota siihen, miten talouden pitkittynyt taantuma ja epävarmat työllisyysnäkymät useissa länsimaissa ovat synnyttäneet tilanteen, jossa nuorten aikuisten tulokehitys on hidastunut tai lähes pysähtynyt muihin ikäluokkiin verrattuna. Suomessakin kehityksen taustalla arvioidaan olevan ”taantuman aikana noussut nuorisotyöttömyys, epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen sekä muutenkin edellistä sukupolvea heikompi asettautuminen työmarkkinoille”.
Pätkätöiden teettämisen helpottamisen lisäksi hallitus toteutti jo historiallisen suuren leikkauksen opintorahaan. Opiskelijoiden toimeentulosta lähti noin 86 euroa kuussa. Se oli suurin yksittäiseen etuuteen tehty leikkaus koko hallituskauden aikana. Paikkauksena hallitus mahdollisti opintolainan nostamisen entistä suurempana sekä opintolainan saamisen maksuhäiriömerkinnöistä huolimatta.
Samaan aikaan nuorten ikäluokkien velkataakka on jatkuvasti kasvanut, kuten myös maksuhäiriömerkinnät ja velkaantumisongelmat. Viime syksynä julkaistujen tietojen mukaan opiskelijoilla on nyt enemmän opintolainaa kuin yhdelläkään aiemmalla opiskelijasukupolvella. Lisäksi opiskelijoiden velkaantuminen kasvaa nopeammin kuin milloinkaan aiemmin.
Kun jonkun ryhmän työehtoja heikennetään, muita pelottaa samaan asemaan joutuminen. Siksi kasvava epävarmuus omasta toimeentulosta ja oman työpaikan säilymisestä yhdistää niin pätkä- ja silpputyötä tekeviä, itsensätyöllistäjiä ja vakkariduunissa olevia.
Taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisimmistä työelämään liittyvistä ongelmista nykypäivän Suomessa. Tänä vappuna marssimme siksi yhdessä hallituksen syrjiviä työelämäheikennyksiä vastaan.
uutiskirje 