Työelämän epävarmuus ja pirstaloituminen ovat jo nyt karua arkea meille nuorille. Tulevaisuuden suunnitteleminen pitkällä tähtäimellä ei ole mahdollista määräaikaisilla sopimuksilla, nollatuntisopimuksilla, itsensätyöllistäjinä ja vuokratyövoimana sinnitteleville nuorille. Epävarmuus tarkoittaa sitä, ettet tiedä, saatko ensi kuussa palkkaa ja kuinka suuri se palkka mahdollisesti on.
Hallitus haluaa kuitenkin lisätä tätä epävarmuutta antamalla työnantajalle oikeuden tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä sellaisen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa, joka on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä.
Yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä kevennettäisiin 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Päätöstä on perusteltu ontuvin esimerkein huonoista työntekijöistä, joista pienten yritysten on vaikea päästä eroon.
On liian iso joukko ihmisiä, joille epävarmuudesta on tullut uusi normaali
Työväenliikkeen aikanaan asettamat tavoitteet asetettiin aikana, jolloin Suomi teollistui ja työelämässä oli menossa kova murros. Tällä hetkellä elämme vähintään yhtä ison murroksen aikaa.
Käsitys työväestä on muuttunut aikain saatteessa muun muassa torppareista tehdastyöläisiksi. Työelämän murros muokkaa jälleen työelämää, perinteinen käsitys työstä muuttuu. Prekaari työelämä on muuttanut käsitystä siitä, mitä on työväki.
Työelämän epävarmuus lisää sitä määrää ihmisiä, jotka kuuluvat niin sanottuun uuteen työväkeen. Työväenliikkeen tulee kyetä paremmin vastaamaan ajan haasteisiin ja tarjota vaihtoehto politiikalle, joka kasvattaa eriarvoisuutta, ja jossa toiset pärjäävät entistä paremmin ja toiset putoavat matalapalkkatöihin tai kokonaan työelämän ulkopuolelle.
On liian iso joukko ihmisiä, joille epävarmuudesta on tullut uusi normaali. Olemme epäonnistuneet hyvinvointivaltiona, kun nuoret eivät epävarmuuden vuoksi uskalla suunnitella tulevaisuuttaan.
Nuorten on syystä vaikea käsittää, miksi ne sukupolvet, jotka pääsivät hyötymään koulutuksen laajenemisesta ja tasa-arvoistumisesta, haluavat romuttaa sen tulevilta polvilta.
Sipilän hallitus perustelee leikkauslinjaansa sillä, ettemme voi elää jatkuvasti kädet tulevien sukupolvien taskussa. Näin sanoi siis se samainen hallitus, joka on lisännyt opintotuen lainapainotteisuutta ja toteuttanut valtaisat koulutusleikkaukset. Olemme kuulleet ihan tarpeeksi valheita oikeistolta siitä, kuinka hyvinvointivaltio muka pelastetaan leikkaamalla jatkuvasti hyvinvointia.
On jo korkea aika suunnanmuutokselle suomalaisessa työelämäkeskustelussa.
Työelämän murroksessa hyvinvointia voisi sirpaloitumisen ja epävarmuuden sijaan kehittää ja varmistaa sen tasaisemman jakautumisen. Tämä voidaan saavuttaa lyhyemmällä työajalla, verotuksen uudistuksilla ja perustulolla.
[digilehti pvm=20180504 sivu=29]
uutiskirje 
