Tyypilliset syyt, miksi ammattiliitto joutuu viemään järjestäytymättömän yrityksen oikeuteen, liittyvät alipalkkaukseen, irtisanomisiin ja yhä useammin luottamusmiesaseman loukkauksiin.
Kysyimme asiaa Teollisuusliiton, Rakennusliiton, PAMin ja AKT:n lakiosastoilta. Kaikkien neljän SAK-laisen suuren liiton vastaukset olivat samansuuntaiset. Riita-asioissa ammattiliittoja työllistävät pääosin villit yritykset.
Rakennusliitossa vastaava lakimies Jyrki Ojanen kertoo, että heillä luottamusmiehen asemaa koskevien käräjäjuttujen määrä on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut selvästi.
Tämä ei ole osoitus suuresta neuvottelu-halukkuudesta ja yhteistoiminta-kyvystä.
Samansuuntainen trendi vaikuttaisi Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikön Anna Tapion mukaan näkyvän myös Metalliliiton luvuissa.
– Viime vuonna ainakin viisi Metalliin tulleista oikeusapuhakemuksista ja riitaisiksi jääneistä erimielisyysmuistioista koski luottamusmiehiä, kun kahtena sitä edeltäneenä vuonna tähän vaiheeseen edenneitä luottamusmiehiä koskevia riitoja ei ollut lainkaan, Tapio kertoo.
Hän arvele riitoja olleen etenkin järjestäytymättömissä yrityksissä. Jos luottamusmiehiä koskevia erimielisyyksiä ilmenee järjestäytyneessä yrityksessä, asia ratkeaa yleensä viimeistään liittojen välisissä neuvotteluissa.
Ei osoita suurta neuvotteluhalukkuutta
Palvelualojen ammattiliiton PAMin ratkaisuyksikön päällikkö Arja Pohjola kertoo, että heillä noin 83 prosenttia riitajutuista on villissä kentässä.
– Tämä ei mitenkään ole osoitus suuresta neuvotteluhalukkuudesta ja yhteistoimintakyvystä, hän lisää.
Pohjola viittaa Suomen Yrittäjäin toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen äskettäisiin vakuutteluihin, joiden mukaan paikallinen sopiminen ei muuttuisi saneluksi, vaikka yrityksille annettaisiin mahdollisuus sopia toisin kuin mitä työehtosopimus sanoo.
Pentikäinen vakuutti Kansan Uutisten haastattelussa (KU 18.5.), että työntekijät ja yrittäjät pystyvät kyllä yhdessä keskustelemaan asioista ja kertoi, että Suomen Yrittäjät ajaa tasapainoisen sopimisen turvaamista. Pentikäinen korosti lisäksi, että paha kello kuuluu kauas, sanelu ei ole kestävä tie.
Järjestäytymättömiä yrittäjiä on Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan noin 50 000. Järjestäytymättömät ovat pääosin pk-yrityksiä. Suurin osa niistä on Suomen Yrittäjien jäseniä.
Käräjille päätyy vain pieni osa
Suurin osa erimielisyyksistä ratkotaan liittojen aluetoimistoissa ja vain vaikeimmat tapaukset kulkeutuvat liiton lakiosastolle ja sieltä oikeuteen.
PAMin Pohjola antaa kokonaisuudesta jotain osviittaa: heillä on jäsenistön yhteydenottoja liiton päivystyslinjalle vuodessa noin 50 000. Itse riitajuttuja on vuodessa noin tuhat. Niistä oikeuteen päätyy noin 150. Luvussa on mukana niin villit kuin järjestäytyneetkin työnantajat.
Vastaava lakimies Jukka Siurua AKT:sta arvioi, että kentällä sovitaan riita-asioita kymmenkertainen määrä siihen verraten, miten paljon niitä ratkotaan oikeussaleissa.
Järjestäytyneiden työnantajien kanssa riidat ratkotaan työtuomioistuimessa, villien kanssa käräjäoikeudessa ja tarvittaessa niitä ylemmissä oikeusasteissa.
Metalliliitossa eteni viime vuonna perusteellisempaan käsittelyyn 85 riita-asiaa järjestäytymättömistä yrityksistä ja 57 järjestäytyneistä yrityksistä. Teollisuusliiton muista fuusioliitoista TEAMista ja Puuliitosta ei ole vastaavia raportteja tehty.
Suurempaan erimielisyyksien määrään järjestäytymättömissä yrityksissä on Tapion arvion mukaan luonnollinen selitys.
– Järjestäytyneessä kentässä toimiva ja osaava luottamusmiesjärjestelmä tehostaa erimielisyyksien ratkaisemista paikallisella tasolla, minkä lisäksi työnantajaliitot ohjeistavat työnantajia ja valvovat työehtosopimusten noudattamista.
Suuri osa liittoon selvitettäväksi tulevista riidoista saadaan sovittua ilman oikeuskäsittelyä. Oikeudenkäyntivaiheeseen päätyy lopulta vain jäävuoren huippu.
Luottamusmiehen asemaa koetellaan
Rakennusliiton Ojasella ei ole esittää tilastoja, mutta hän kertoo, että luottamusmiehen asemaa koskevien riitajuttujen määrä on lisääntynyt, ei räjähdysmäisesti, mutta selvästi kuitenkin.
– Minulla on viime vuosina ollut monta luottamusmiehen työsuhteen päättämistapausta. Kun aloitin tässä tehtävässä vuonna 2008, näitä juttuja ei ollut yhtä paljon.
Luottamusmiehen asemaa koetellaan irtisanomalla heitä milloin mistäkin syystä. Tätä koettelua tehdään hänen mukaansa myös järjestäytyneessä kentässä.
– Sitten on myös välimalli, jossa työnantaja ilmoittaa, että luottamusmiehen työsuhde tullaan päättämään, mutta halutaan kuitenkin neuvotella siitä, löytyisikö ratkaisu, jossa ei tarvitsisi käydä oikeudessa.
Ojanen muistuttaa, että Suomessa voi työsuhteen päättää laittomasti, toimenpiteestä vain tulee yrityksellä lainmukaisia seuraamuksia.
PAMin Arja Pohjolan mukaan ay-vastaisuuden kasvu on selvästi nähtävissä järjestäytymättömässä kentässä.
– Luottamusmiehen asemaan kohdistuu nyt keskimääräistä enemmän painotustoimia.
Riitojen aiheissa eroja
Vaikka luottamusmiehen asemaan kohdistuvia riitojen määrä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen kasvuun, ne ovat lukumääräisesti silti pieni osa riidoista. Valtaosassa kyse on palkkasaatavista tai työsuhteen päättämisestä.
PAMin Pohjolan mukaan järjestäytymättömien yritysten riidoissa tyypillisiä ovat alipalkkaukset, joita järjestäytyneissä ei juurikaan esiinny. Siellä painiskellaan enemmänkin tulkintariitojen ja irtisanomiskynnyksen kanssa.
– Eli järjestäytyneessä kentässä riidellään enemmän lain tulkinnasta, järjestäytymättömässä taas, koska selkeitä velvoitteita ei noudateta, hän sanoo.
Rakennusalalla riidanaiheet ovat Ojasenkin mukaan osin erilaiset villeissä ja työantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä.
– Jos puhutaan työntekijöiden oikeuksista, perusriidoista, niin valtaosa niistä on järjestäytymättömässä kentässä.
Villeissä yrityksissä riidellään siis monista palkkaan rinnastettavista asioista kuten pekkaspäivistä ja ylityökorvauksista. Siellä työnantajalla on Ojasen mukaan usein omat tulkinnat siitä, miten työsuhdetta määrittäviin määräyksiin tulisi suhtautua.
Rakennusteollisuuden järjestäytyneissä yrityksissä sen sijaan työehtoihin liittyvät kysymykset on Ojasen mukaan ymmärretty hyvin.
– Siellä ei riidellä itsestäänselvistä työehtoihin liittyvistä kysymyksistä vaan tulkinnallisemmista kysymyksistä.
Alipalkalla vuosia
AKT:n Jukka Siurua sanoo, että yksittäisen ihmisen asioiden hoitaminen on huomattavasti helpompaa, kun työnantaja on järjestäytynyt liittoonsa – vaikka ongelmia ja oikeusriitoja ei vältetä sielläkään.
Villissä kentässä tyypillinen riita syntyy Siuruan mukaan siitä, että työnantaja ei ole maksanut työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Toisinaan Siurua törmää tapauksiin, joissa on käytetty hyväksi ulkomaalaista työntekijää maksamalla hänelle selvästi alempaa palkkaa kuin mitä työehtosopimus edellyttäisi.
– Joskus tällaisessa tapauksessa voi ilmetä, että isolla alipalkalla on menty jo vuosikausia, kertoo Siurua, jolla on parhaillaankin menossa venäläiskuskeja koskeva alipalkkajuttu.
Valtaosa palkansaajista järjestäytyneitä
PAMin Pohjola muistuttaa, että erot eri alojen kesken ovat isot. Heillä esimerkiksi kaupanala on lähes kokonaan järjestäytynyt.
– Siellä voi joskus olla jokin tulkinnallinen palkkaerimielisyys, joka menee työtuomioistuimeen, mutta koskaan siellä ei ole niin sanottuja alipalkkajuttuja, hän sanoo.
Järjestäytymättömiä työnantajia on lukumääräisesti paljon, mutta työntekijöitä niissä on vähän järjestäytyneeseen kenttään verrattuna, jossa palkansaajia on lähes miljoona.
Paljonko villejä yrityksiä on?
Kysymykseen ei näytä olevan saatavissa tarkkaa vastausta.
Vuonna 2014 työehtosopimusten kattavuus yksityisellä sektorilla oli TEMin tutkimuksen mukaan kaikkiaan 75,5 prosenttia. Se tarkoittaa, että järjestäytyneissä yrityksissä työskenteli noin 923 000 työntekijää.
Yleissitovuuden perusteella työehtosopimusten piiriin kuului tuolloin lisäksi noin 252 000 palkansaajaa. Näiden niin sanottujen villien yritysten määrä ei kuitenkaan selviä tutkimuksesta.
Tarkempaa tietoa ei asiasta ole myöskään SAK:ssa.
– Yleissitovan alueen suuruuden arviointi on hankalaa, koska yritykset ovat osin päällekkäin jäsenenä sekä Suomen Yrittäjissä että EK:n jäsenliitoissa. Näin ei voida yksiselitteisesti sanoa, että kaikki SY:n jäsenyritysten palveluksessa olevat työntekijät ovat yleissitovalla alueella.
– SAK:n arvion mukaan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on 80–90 prosenttia työntekijöistä, jolloin vastaavasti yleissitova alue sekä sopimuksettomien alojen alue olisi yhteensä maksimissaan 20 prosenttia, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko vastaa.
Kaiken kaikkiaan yrityksiä on Tilastokeskuksen vuoden 2016 tietojen mukaan Suomessa noin 350 000. Kun luvusta vähennetään maa- ja metsätalousyrittäjät, yrityksiä jää noin 280 000. Näistä 115 000 on Suomen Yrittäjien jäsenyrityksiä.
SY:n jäsenyrityksistä arviolta noin 64 000 on yksinyrittäjiä. Lopuista noin 50 000 yrityksestä pk-yrityksiä on noin 15 000 ja loput pienempiä.
EK:lla puolestaan on 15 600 jäsenyritystä, joista alle 250 ihmistä työllistäviä pk-yrityksiä on 14 976.
Tilastokeskuksen mukaan pk-yrityksiä on 37 000. EK:hon järjestäytyneitä näistä olisi siis vapaa puolet.
Niitä yrittäjiä, jotka eivät kuulu EK:hon eivätkä SY:hyn on noin 150 000. Heistä valtaosa on yksinyrittäjiä.
[digilehti pvm=20180525]
uutiskirje 
