Poliittisessa keskustelussa on ollut perustuslakivaliokuntaa syyllistävä vire valiokunnan luonnoksen vuotamisen jälkeen. Tämä ei ole uutta, sillä vastaavaa keskustelua käytiin myös vajaa vuosi sitten valiokunnan annettua lausuntonsa, jossa listattiin muutostarpeita.
Lausunnon merkitystä on retorisesti nostettu tulpaksi sote- ja maakuntauudistuksen etenemiselle. Samoin on kysytty, että kaatuuko hallitus perustuslakivaliokunnan lausuntoon.
Syyllistävä sävy on kohtuutonta. Perustuslakivaliokunta tekee sille määrättyä työtään puheenjohtajansa Annika Lapintien (vas.) johdolla. Hän on saanut tunnustusta yli puoluerajojen hyvästä puheenjohtajuudesta. Pääministeri Sipilä antoi tunnustusta jopa julkisesti.
Hallitus voi syyttää sote- ja maakuntauudistuksen vastustuksesta itseään, sillä keskusta ja kokoomus rakensivat ansan tehdessään poliittisen sopimuksen maakuntien ja valinnanvapauden sitomisesta toisiinsa.
Poliittinen lehmänkauppa synnytettiin syksyllä 2015 pakotieksi hallituskriisistä, jolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uhkasi hallituksen erolla.
Hallitus ei ottanut oppia aikaisemmasta kytkykaupasta, jossa edellinen hallitus sitoi kuntauudistuksen ja soten epäonnistuneesti yhteen.
Hallitus muutti poliittisella sopimuksella alkuperäistä etenemistään sote- ja maakuntauudistuksessa. Hallituksen oli alunperin tarkoitus rakentaa ensin maakunnat ja vasta sen jälkeen edetä valinnanvapauteen. Rahoitusta piti suunnata yksikanavaisuutta kohti.
Sote-uudistuksen suurin ongelma on, että hallitus halusi nielaista elefantin kerralla. Se mikä onnistuu insinööriltä teollisuudessa, ei onnistu politiikassa monimutkaisessa uudistuksessa.
Hallituksen tavoitteet ovat epärealistisia, toteutuipa sote- ja maakuntauudistus tai ei. Toteutuessaankin uudistuksella on vain niukan enemmistön tuki. Jopa sattuma voisi kaataa parin äänen varassa olevan enemmistön.
Hallitus juopui omasta vallastaan kautensa alussa. Yksimielisyyttä vakuuttanut ja ideologisesti samanlaisilta näyttävien hallituspuolueiden yhteistyö on rapautunut monestakin syystä. Sen päätöksentekokyky on heikompi kuin miltä julkisuudessa näyttää.
Osa keskustan ja kokoomuksen epäröivistä kansanedustajista tukee uudistusta siksi, että heillä säilyy asema puolueessa. Tapana on, että hallitusvenettä ei keikuteta.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
[digilehti pvm=20180601]
lehti 