Perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslakiehdotuksesta valmistui. Lakiehdotuksessa on edelleen vakavia perustuslaillisia ongelmia ja useita korjattavia säännöksiä, mutta valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoi tiedotustilaisuudessa korjausten olevan mahdollista tehdä eduskunnassa.
Lapintie sekä perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) ja Ville Rdyman (kok.) kuvailivat, ett’ perustuslakivaliokunnan työskentely oli rauhallista ja huolellista, vaikka laineet löivät kokoushuoneen ulkopuolella.
Valiokunnan jäsenet kiittelivät moneen otteeseen tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa puheenjohtaja Lapintien panosta asian käsittelyssä.
Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on edetty jo varsin pitkälle, vaikkei eduskunta ole vielä hyväksynyt asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
Paljon on vielä työtä
Perustuslakivaliokunta pitää hallituksen lakiehdotusta aikaisempaa valinnanvapausehdotusta parempana perustuslain näkökulmasta. Edelleenkin perustuslakivaliokunnan muutokset edellyttävät mittavaa työtä.
– Paljon on työtä, ja se on syytä tehdä työtä huolellisesti. Tuskin kukaan perustuslakivaliokunnan jäsen haluaa enää keskeneräistä työtä pöydälleen, totesi Lapintie.
Valiokunta käy läpi muutokset sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset valinnanvapaus-, sote- ja maakuntalakiehdotuksista valmistuvat. Ne tulevat vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen lakien lopullista hyväksymistä.
Keskeisimmät perustuslakiongelmat liittyvät valinnanvapausjärjestelmän voimaantulon aikatauluun ja maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen.
Aikataulu on edelleen tiukka
Valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka. Se voi uhata jopa potilasturvallisuutta.
– Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä, totesi Lapintie valiokunnan kannasta.
Valinnanvapauslain on turvattava yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Maakunnan on pystyttävä turvaamaan palvelut myös nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa, kertoi Lapintie tiedotustilaisuudessa.
Hän painotti kysyttäessä rahoituksen merkitystä:
– Perustuslakivaliokunta edellyttää ensisijaisesti kantaa kriisitilanteisiin. Esimerkiksi jos yksi maakunta on kriisissä, pitää kyetä tukemaan tätä maakuntaa.
Rahoituslakia onkin välttämättä muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.
EU:n kanta on vahvistettava
Perustuslakivaliokunta on tarkastellut ehdotetun järjestelmän suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn ja todennut sen muodostavan riskin sille, että järjestelmää voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan.
– Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle, sanoi Lapintie.
Potilaiden tietoturvaa parannettava
Myös valinnanvapauslain tietosuojasääntely on olennaisesti puutteellista. Kysyttäessä vaativia muutoskohteita Lapintie nostikin potilaiden tietosuojan yhtenä asiana.
Valiokunta on huolissaan arkaluonteisten henkilötietojen liikkumisesta. Valinnanvapauden myötä tulee sekä maakunnallisia, yritysten että järjestöjen toimijoita sote-palveluihin. Valiokunnalle onkin jäänyt epäselväksi, miten tiedot liikkuvat monituottajamallissa eri toimijoiden välillä.
– Sääntelyä on täydennettävä ja selvennettävä. Lisäksi on vielä tarkkaan selvitettävä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen laskemiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vastaista profilointia, linjaa valiokunta.
Asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä. Laista tulee ilmetä suunnitelman oikeusvaikutukset ja niihin liittyvä mahdollisuus valittaa suunnitelmasta.
Valinnanvapausjärjestelmän eri osatekijöitä, kuten asiakassuunnitelmaa, suoran valinnan palveluita, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia sekä alihankintaa, koskeva sääntely ei ole kaikilta osin riittävän täsmällistä ja oikeusturvan takaavaa.
Pilottien perusteita täsmennettävä
Valiokunta edellytti myös, että valinnanvapautta kokeilevien pilottien perusteita on täsmennettävä. Hallitus on myöntänyt jo määrärahaa pilotointiin, muun muassa Uudellemaalle 50 miljoonaa, mikä oli puolet hallituksen viimeksi päättämästä määrästä.
– Valinnanvapauslakiin voidaan kuitenkin lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä, totesi Lapintie.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on edetty jo varsin pitkälle, vaikkei eduskunta ole vielä hyväksynyt asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
Valiokunta pitää tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aloittamista ennen lain hyväksymistä. Maakuntien valmisteluun on palkattu iso joukko virkamiehiä muutosjohtajineen.
uutiskirje 