Yli 60 prosenttia JHL:n kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä kertoo, että heidän työmääränsä ei ole kohtuullinen. Vielä useampi on sitä mieltä, että väkivalta on uhka heidän työpaikallaan. Kyselyyn vastasi yli 1 100 alan ammattilaista.
Työntekijöitä rasittavat varsinkin hankalat työasennot ja työn pakkotahtisuus. Jopa 80 prosenttia vastaajista sanoi, että heidän työssään on hankalia työasentoja. Pakkotahtiseksi työnsä koki liki 60 prosenttia vastaajista. Vielä useampi eli 64 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ on fyysisesti rasittavaa.
Sote-alan työ koetaan myös henkisesti kuormittavaksi. Valtaosa eli 76 prosenttia vastaajista sanoo, ettei voi vaikuttaa työmääränsä. Myös johtamisessa on parannettavaa: miltei seitsemän kymmenestä vastaajasta sanoo, ettei asioiden ja toiminnan johtaminen ole selkeää.
Kysely paljasti myös huolestuttavia epäkohtia alan työstä. Yli 65 prosenttia vastaajista kertoi, että väkivalta on uhka heidän työpaikallaan. Avoimissa vastauksissa moni kertoi, että työterveyshuolto toimii huonosti.
Ongelmia etenkin vanhustyössä
Tulokset saavat JHL:n työympäristötoimitsija Anne Rannan mietteliääksi.
– Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta parempaan suuntaan viimeisten vuosikymmenien aikana, pikemminkin päinvastoin. Työntekijöiden kokema kuormittuminen on lisääntynyt, ja palvelujensaajien palvelut ovat pirstaloituneet ja heikentyneet.
Kyselyn perusteella ongelmia on etenkin vanhustyössä. Vastaajista noin 40 prosenttia työskentelee vanhusten kanssa.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa, että vanhustyön ongelmat eivät itsestään poistu, jos työt siirtyvät sote-uudistuksen yhteydessä maakuntiin. Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen on turvattava, jotta palvelut toimivat.
– Työntekijät pitää ottaa mukaan epäkohtien korjaamiseen ja työn kehittämiseen. Silloin työpaikoilla voidaan tehdä tuloksellista ja hyvää työtä.
JHL teki kyselyn sosiaali- ja terveysalojen työn kuormittavuudesta toukokuussa 2018. Verkkokyselyyn vastasi 1 175 henkilöä. Vastaajista 78 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Vastaajat ovat pääasiassa töissä vanhustyössä, kehitysvamma-alalla, mielenterveystyössä ja välinehuollossa. Vastaajista 91 prosenttia on naisia, ikäryhmistä eniten vastaajia oli 50–59-vuotiaissa.
uutiskirje 
