Työnantajat arvioivat rekrytointeja tehdessään työntekijän persoonallisuutta ja asennetta enemmän kuin ammattitaitoa ja ikää, kertoo työeläketoimijoiden ja Kelan IROResearch:lla teettämä tutkimus.
Miksi työntekijän asennetta pidetään tärkeämpinä kuin kokemusta ja ikää, IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Hannu Horttana?
– Varmasti osittain sen takia, että aika moni nykypäivän duuneista on sellaisia, että niihin hommiin ei välttämättä pätevöidy suoraan koulun penkiltä.
– Työnantajat ajattelevat ehkä myös, että ns. hyvä tyyppi oppii työn helpommin varsinkin, jos asenne, sosiaaliset kyvyt ja persoonallisuus ovat kohdillaan.
Minkälainen on nykytyönantajien ihannetyöntekijä?
– Häneltä kaivataan osaamisen rinnalla mm. oma-aloitteisuutta, oppimiskykyä, motivaatiota ja vastuunkantoa.
– Työnantajat hakevat motivoituneita työntekijöitä, jotka sopeutuvat erilaisiin työympäristöihin. Näyttää siltä, että jos asenne on kohdallaan ja koulutus riittävä, voi tehdä lähes mitä vain.
Mitä vanhojen työntekijöiden ns. hiljaiselle tiedolle tapahtuu, kun työelämä pirstaloituu?
– Paras kombinaatio olisi, että vanhat ja nuoret pystyisivät työskentelemään kimpassa. Nuorilla on into ja vanhoilla kokemus.
– Nykyisin käy monesti niin, että vanhojen työntekijöiden kokemus ja hiljainen tieto häviävät, kun he poistuvat eläkkeelle tai heille annetaan potkut työpaikalta. Tällaistakin on ikävä kyllä nähty.
Pärjäävätkö nuoret työelämässä pelkän koulutuksen varassa ilman vanhoilta työkavereilta saatua hiljaista tietoa?
– Varmasti pärjäävät, mutta tie on vähän kivisempi, kun työpaikoilla ei ole niitä vanhoja neuvomassa. Tiettyyn rajaan asti nuoren on hyvä olla optimistinen ja luottaa omiin kykyihinsä.
– Tutkimuksessa tuli esiin sekin, osa nuorista on vähän kärsimättömiä ja osalla usko omaan osaamiseen ja pärjäämiseen voi olla liiankin korkealla. Joukossa on myös näitä ”kaikki mulle heti nyt” -tyyppejä. Näiden nuorten heikkouksia ovat kokemuksen ja ammattitaidon puute, lyhytjänteisyys ja kärsimättömyys.
[digilehti pvm=20180703]
uutiskirje 
