Opintokeskuksen uusi johtaja panostaisi kotoutukseen: Tavoitteena aktiviset kansalaiset

Tuula Kumpumäki opiskeli Moskovassa 1980-luvulla erityispedagogiikan korkeakoulututkinnon. Palattuaan Suomeen hän opiskeli sen päälle vielä kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja viimeksi täydensi pätevyyttään ammatillisen opettajan pätevyydellä ja opetushallituksen tutkinnolla.

Vaikka Kumpumäen opinnot ovat olleet tutkintoon tähtääviä, hän tunnistaa opinnoissaan myös sen, miksi suomalaiset opiskelevat niin paljon myös vain omaksi ilokseen kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, KSL:n tapaisissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

– Vapaa sivistystyö on loistava jatkumo kaikelle oppimiselle, hän sanoo.

– Se osaltaan mahdollistaa oppimisen niin monessa eri tilanteessa ja ihmisen elämänvaiheessa. Tämä elinikäinen oppiminen on vienyt minuakin.

Pedagogiikkaa ja lapsia

Kumpumäki on ajatellut lapsesta asti, että haluaa opettajaksi. Koskaan hänestä ei varsinaista opettajaa tullut, mutta työt ovat sivunneet pedagogiikkaa ja kouluttamista.

Hän on työskennellyt aiemmin paljolti lasten asioiden parissa. Hänen kenttäänsä ovat olleet lastensuojelu, kansainväliset adoptiot ja järjestöjohtaminen lastensuojelujärjestöissä. Lisäksi hän on johtanut suomalais-venäläistä päiväkotia ja Folkhälsanin kansainvälistä lastenkotia.

– Kun on tehnyt lastensuojelutyötä, on nähnyt, että joskus ihmisellä asiat eivät elämässä heti järjesty, mutta useimmiten tulee kuitenkin elämänvaihe, jolloin voi keskittyä opiskeluunkin, hän sanoo.

– Arvostan suomalaisessa yhteiskunnassa sitä, että ainakin toistaiseksi se mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Oppimiseen on tarjolla monia vaihtoehtoja. Itsekin olen saanut kuljettaa työelämän rinnalla opintopolkua.

Rahoituksesta ei voi tietää

Kun Kumpumäki valittiin KSL:n johtoon, homma napsahti paikoilleen. Työ monikulttuurisen lastensuojelujärjestön Yhteiset lapsemme ry:n toiminnanjohtajana sai jäädä.

Kumpumäki sanoo, että järjestöjohtamisen periaatteet ovat paljolti samanlaisia eri järjestöissä.

– Toki sisällöt ja toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta hallinto, järjestötoiminta ja järjestöverkostot ovat tuttua. Kun se yhdistyi oppilaitosmaailmaan, syntyi paketti, joka kiinnosti.

KSL:oon oli helppo tulla. On hyvä henki, ammattitaitoiset työntekijät, hyvä työskentely-ympäristö.

– Toiminnan rakenteet ovat kohdillaan eikä minulla ole tarvetta tehdä isoja muutoksia. Toki minulla joitain ajatuksia on siitä, mitä pitää kehittää esimerkiksi toiminnan ja budjetoinnin suunnittelussa, hän sanoo.

Kumpumäki sanoo, että KSL:n talous on kunnossa, vaikka valtion rahoitus on supistunut ja muuttunut. Vapaalta sivistystyöltä on leikattu, kuten muultakin koulutukselta.

– Mutta emme voi tietää, mihin suuntaan valtion rahoitus kääntyy. Joudumme koko ajan olemaan skarppina. Myöskään koulutusten kysynnästä ei ole aina varmuutta, hän sanoo.

– Enää ei ole niin, että rahoitus määräytyy ensin ja sen perusteella luomme toimintaa. Erityisesti valtionosuuksien osalta rahoitus perustuu toteutuneisiin suoritteisiin. Se luo haasteen taloudelle.

KSL:n keskeinen tavoite on kouluttaa aktiivisia kansalaisia

Lyhyempää sitoutumista

Samaan aikaan vapaa sivistystyö ja siihen läheisesti liittyvä järjestötoiminta myös muuttuvat.

– Moni näkee yhä järjestötoiminnan mielekkääksi, mutta yhä useamman on vaikea sitoutua toimimaan pitkäjänteisesti järjestöissä. Silti moni haluaa vaikuttaa ja olla tekemässä, mutta vain hetken kerrallaan.

– Tässä vapaalla sivistystyöllä on paikkansa. Kun ei haluta välttämättä sitoutua pitkiin koulutusprojekteihin, vapaa sivistystyö voi tarjota pieniä kipinöitä, joilla mennään taas eteenpäin.

KSL järjestää omaa koulutusta, mutta toimii samalla yhdessä järjestöjen kanssa. Nämä voivat tilata siltä muun muassa räätälöityjä koulutuksia ja saada pedagogista tukea oman koulutuksen suunnitteluun. Tarjolla on myös valmiita koulutuspaketteja. KSL järjestää myös ammatillista koulutusta.

Sillä on 17 jäsenjärjestöä. Se palvelee kuitenkin muitakin järjestöjä.

– Mahdollistamme oppimisen ihmisen oman toimintaympäristön eli järjestön kautta, Kumpumäki kiteyttää.

KSL-opintokeskus on yksi kahdestatoista Suomessa toimivasta opintokeskuksesta. Se on vasemmistolainen opintokeskus ja niinpä vasemmistolaiset järjestöt, kuten vasemmistoliitto, tilaavat siltä paljon koulutuksia.

Lisäksi tarjolla on kaikille avointa koulutusta, joka löytyy KSL:n kurssikalenterista. Nyt siellä on muun muassa esiintymisjännityskoulutusta, some-koulutusta, lobbauskoulutusta.

– Sosiaalinen media on nyt pinnalla. Järjestötkin hakevat tietoa siitä, miten käyttää sitä hyväksi.

Kumpumäki muistuttaa siitä, että järjestöt saavat opintokeskusten kautta järjestettyihin koulutuksiin taloudellista tukea.

– Kehotan niitä käyttämään tätä mahdollisuutta enemmän hyväkseen. Se on puhdas taloudellinen tuki. Kumpumäki sanoo.

– Näin järjestöt voivat tehostaa näkyvyyttään ja työtään. Ne voivat opiskella vaikkapa taloudenpitoa, kirjanpitoa, vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Koulutus voi koskea sitä, miten antaa potkua järjestön toimintaan, miten työskennellä vapaaehtoiseen kanssa, miten sitouttaa ja motivoida.

Uusien suomalaisten koulutusta

Uusia painotuksia opintojen sisältöön Kumpumäkikin kuitenkin haluaa ja ne liittyvät toiseen keskeiseen asiaan hänen aiemmalla työurallaan eli monikulttuurisuuteen.

– Näen suuren merkityksen maahanmuuttajataustaisten uusien suomalaisten koulutuksessa, hän sanoo.

Vapaalle sivistystyölle onkin annettu lakisääteisesti uusi tehtävä osaltaan vastata muun muassa luku- ja kirjoitustaitokoulutuksesta kotoutumisen tukena.

Sen vuoksi KSL-opintokeskuksella on Laajasalon opiston kanssa jo takanaan tuore pilottihanke, jossa uusia suomalaisia koulutettiin osaksi kansalaisyhteiskuntaa toiminnallisesti: Opiskelijat pääsivät toimimaan järjestöissä, joissa he tekemisen kautta oppivat suomen kieltä ja yhteiskunnan toimintaa.

– Tämänkaltainen toiminta opettaa yhteiskuntataitoja ja kansalaisaktivismia. KSL:n toiminnan keskeinen tavoitehan on aktiivinen kansalaisuus, Kumpumäki sanoo.

Hän toteaa, että vapaa sivistystyö voi olla hyvä väylä muuhunkin opiskeluun.

– Se voi väylöittää myös uusille suomalaisille polkua ammatillisen koulutuksen reitille asti.