Sote- ja maakuntauudistuksessa ei saa unohtaa hyteä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen lyhenne hyte on melko tuntematon asia, vaikka sillä on tärkeä rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen onnistumisessa.

SOSTEn sosiaalibarometri kertoo, että sosiaali- ja terveysjohtajat ja alan valtakunnallisten järjestöjen johtajat näkevät sote-uudistuksen hyte-toimintaa uhkaavaksi monella rintamalla.

Enemmistö vastaajista uskoo hyten erkaantuvan sote-palveluista, sote-uudistuksen vähentävän hyte-resursseja ja että hyte-toiminta vaarantuu, koska kunnista puuttuu hyte-koordinaattori.

Lisäksi enemmistö ei usko, että kunta ja maakunta pystyvät sopimaan hyte-käytännöstä.

– Järjestöjen merkityksellisyys hytessä on ehkä vielä alihyödynnetty voimavara, toteaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varapääsihteeri, johtaja Anne Knaapi.

Vetäytyvätkö kunnat?

Hyte tuli suuremmin julkisuuteen vasta, kun sisäministeriön selvityshenkilö Tuija Braxin työ julkistettiin viime viikon lopulla. Se koski sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolia hallituksen ehdottamassa sote- ja maakuntamallissa. Loppuraportissa korostuu järjestöjen, maakunnan ja kunnan välisen yhteistyön merkitys sekä järjestöjen rooli ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Braxin mukaan järjestöt ovat huolissaan siitä, että kunnat vetäytyvät palveluiden järjestämisestä, jota ne pitävät maakuntien tehtävänä. Hän vaati maakuntia ottamaan järjestöt huomioon jo maakuntastrategiassa ja palvelulupauk-sessa. Maakuntien kannattaisi Braxin mukaan myöntää myös järjestöavustuksia, siis kuntien lisäksi.

SOSTE on Knaapin mukaan Braxin kanssa samaa mieltä siitä, että maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyölle on rakennettava konkreettiset mallit.

Järjestöjen työn merkityksellisyys on tehtävä näkyväksi.

Knaapi näkee suurimpana uhkana sen, etteivät kunnat koe järjestöjen työn tukemista enää yhtälailla omakseen kuin aiemmin.

– Tätä uhkaa torjutaan tekemällä järjestöjen työn merkityksellisyyttä näkyväksi uusien maakuntien perustamisessa.

Knaapi jatkaa, että jokaisessa maakunnassa järjestöillä on nimetyt ”järjestöagenttinsa”, jotka verkottavat maakunnan järjestöjä ja hoitavat osallisuutta maakunnan valmisteluun.

– Konkretiaa tukisi se, että jokaiseen maakuntaan nimettäisiin vastuutaho järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Tietoa kerättävä

Järjestöjen toiminnan sisällöstä ja laajuudesta on liian vähän systemaattisesti kerättyä tietoa. Asia pitää Knaapin mukaan korjata, sillä vain tiedon kautta järjestöjen työ tulee näkyväksi.

– Tarvitaan kansallisesti ajantasainen tieto järjestöjen toiminnan sisällöstä, laajuudesta ja myös taloudesta.

Knaapi korostaa, että tiedolla johtaminen kuuluu järjestöjenkin työhön.

– Systemaattinen tietojenkeruu on organisoitava tarvetta vastaavaksi, Knaapi sanoo.

Järjestöjen uudistuttava

Järjestöjen toiminnassa limittyy yleishyödyllinen toiminta ja palvelutuotanto. Hyten kovaa ydintä on yleishyödyllinen, järjestöjen jäsenten keskinäinen verkottuminen, vertaistuki ja vapaaehtoistyö.

Sote-kaavailuissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä jatketaan ensisijaisesti tulevaisuuden kuntien kanssa. Kun palvelutuotanto siirtyy maakuntien vastuulle, uusi hyte-toiminnan yhdyspinta on rakennettava maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä

Knaapi muistuttaa, että ihmisen hyvinvointi ei palaudu pelkästään sote-palveluihin, vaikka niillä voi toki elämäntilanteesta riippuen olla hyvinkin merkityksellinen rooli.

– Hyvinvointiin kuuluu myös osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemukset. Järjestöt voivat toimia tässä kanavina. Järjestöjen merkityksellisyys hytessä on ehkä vielä alihyödynnetty voimavara, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan uudistumisessa järjestöille voi myös puhaltaa suotuisia tuulia.

Järjestöjen pitää Knaapin mukaan uudistua rohkeasti.

– Innovaattorirooli sopii järjestöille edelleenkin aivan mainiosti. Mitä enemmän puhutaan ihmis- tai asiakaslähtöisyydestä, sitä lähempänä ollaan järjestöjen perustyötä. Omakohtaisuus tuo asiaan kuin asiaan ymmärrystä ja se on järjestötoimijoiden vahvuus.