Diabeteksen omaseuranta tuo huomattavat säästöt terveydenhuollon menoihin. Harvaan asutuilla alueilla säästöt ovat miljoonia euroja, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.
Potilaskohtaiset kustannukset laskivat vuodessa lähes 60 prosenttia, 280 eurosta 120 euroon, kun puolet pitkäaikaisverensokerin seurannoista tehtiin omaseurannalla. Sekä potilaiden omaseurassa että vertailuryhmässä noudatettiin kansallisia hoitosuosituksia.
Ensimmäistä kertaa tyypin 2 diabeteksen seurannan kustannuksia tarkasteltiin kokonaisella terveydenhuoltoalueella Pohjois-Karjalan tutkimusalueella potilaiden vuosittaiset matkakulut laskivat 45 eurosta 17 euroon, kun liikkumistarve väheni.
Nuorempi tutkija Aapeli Leminen sanoo, että diabeteksen hoidossa pitää ottaa huomioon suorien kustannusten lisäksi epäsuorat kustannukset, kuten potilaiden matkakulut.
Tutkimuksen mukaan diabeteksen omaseurannalla voidaan säästää Suomessa kymmeniä miljoonia.
Kustannusmalli sopii muuallekin
Tutkimuksessa yhdistettiin potilastietojärjestelmän tietoja paikkatietoon. Tutkimusaineistossa oli mukana 9 070 potilasta, jotka sairastavat tyypin 2 diabetestä. Diabeteksen seurantaa ja potilaiden liikkumista mallinnettiin paikkatietopohjaisella kustannusmallilla.
Kustannuksissa huomioitiin sekä potilaiden matkoihin käyttämä aika ja todelliset matkakustannukset, tehtiinpä matka kävellen, pyörällä, henkilö- tai linja-autoautolla tai taksilla.
Diabeetikoiden pitkäaikaisverensokerin seurannassa potilaiden matka- ja aikakulut muodostavat noin 21 prosenttia seurannan kustannuksista.
Lemisen mukaan potilastietojen ja paikkatiedon yhdistäminen avaa terveydenhuoltosektorilla monia tutkimusmahdollisuuksia.
– Pohjois-Karjalassa testattua kustannusmallia voidaan hyödyntää myös muilla alueilla ja muiden sairauksien, kuten syöpien tai sydän- ja verisuonisairauksien kustannusten laskemisessa, Leminen uskoo.
Uusi käytäntö yllätti
Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalon mukaan yksilöllinen mittausten tarve tulee arvioida yhdessä diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa ja kirjata diabeetikon hoitosuunnitelmaan.
– Monille diabeetikoille uusi käytäntö tuli täytenä yllätyksenä. Hätkähdyttävästä ja turvattomuutta herättävästä muutoksesta ei ollut kerrottu vastaanotolla, saati minkäänlaisella omaan tilanteeseen liittyvällä yhteydenotolla, Vuorisalo kirjoittaa liiton nettisivuilla.
Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Tyypin 2 diabeteksen mittausliuskojen rajoituksessa näin ei kaikkialla menetelty.
uutiskirje 
