Sipilän hallitus kuittasi tasa-arvon hallitusohjelmassaan yhdellä lauseella: Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Suurista puheistaan huolimatta hallitus ei ole myöskään uudistanut perhevapaita.
Kilpailukykysopimus oli selkeä askel taaksepäin, sillä ylimääräiset lomarahaleikkaukset kohdistuivat matalapalkkaisille aloille.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjausta tasa-arvoisemmasta työelämästä:
Häirinnälle on saatava nollatoleranssi suomalaisessa työelämässä, Andersson sanoo.
– Me haluamme kääntää politiikan suuntaa seuraavissa eduskuntavaaleissa, ja puolueen tavoite on tehdä Suomesta tasa-arvoisen työelämän kärkimaa. Tämä kirjoitetaan selvästi myös hallitusohjelmaan.
– Suomi ei muutu tasa-arvoisemmaksi itsestään. Tasa-arvo täytyy tehdä, toteaa Andersson.
Puolue perää tasa-arvoistavaa 6+6+6 -perhevapaamallia, joka pidentää isien vapaata, mutta ei äitien vapaiden kustannuksella:
– Meillä on varaa aidosti tehdä perhevapaauudistus, joka antaa mahdollisuuksia vapaiden pitämiseen joustavammin ja tasa-arvoisemmin – annetaan tasa-arvon myös maksaa, sanoo Andersson.
Vasemmistoliitto esittää toimia sukupuolten palkkakuilun kiinni kuromiseksi, seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi ja työsuhdeturvan tasa-arvon parantamiseksi Porin SuomiAreenassa viime viikolla julkistamassa avauksessaan.
Häirinnästä eroon työpaikoilla
Vasemmistoliiton tavoite viedä #metoo-liikkeen saavutukset työpaikoille kitkisi suoran seksuaalisen häirinnän ja muun epäasiallisen käytöksen työpaikoilta.
– Yli kolmannes suomalaisista naisista on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan. Häirinnälle on saatava nollatoleranssi suomalaisessa työelämässä, Andersson sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) selvityksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista naisista ja yhdeksän prosenttia miehistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin selvityksen mukaan hä̈irinnä̈n kohteeksi joutuneista vakituisista työ̈ntekijö̈istä̈ 45 prosenttia ilmoitti kokemastaan hä̈irinnä̈stä̈ esimiehelleen, mutta mää̈rä̈aikaisista työ̈ntekijöistä̈ nä̈in teki vain 15 prosenttia.
Työpaikan menetyksen pelko hiljentää
Feministisen ajatushautomo Hatun johtaja, tutkija Saara Särmä muistuttaa, että seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä:
– Se kohdistuu pääasiassa naisiin, ja pitää naiset hiljaisina. Siihen liittyy häpeää, ja epäilyjä, että sanoinko itse jotain väärin. #metoo-keskustelu onkin ollut tervetullutta. Edelleenkin odotan yliopistomaailmasta vastaavaa keskustelua kuin elokuvamaailmasta on käyty.
– Nimiäkin odotan, sillä niitä on, totesi Särmä vasemmistoliiton työelämäkeskustelussa Porin SuomiAreenassa.
Hän muistuttaa, että pätkätyöläiset, sesonkityöläiset ja projektityöntekijät ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
– Jos avaat suusi, voi olla, ettei töitä enää tipu. Rakenteita pitääkin miettiä, sanoo Särmä.
Työpaikkojen luottamushenkilöille valmiuksia puuttumiseen
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) aluetoimitsija Marja Karmala huomauttaa, että isoimmilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettuja ja luottamushenkilöitä, joita koulutetaan tunnistamaan epäasiallinen kohtelu.
– Ongelma on erityisesti pienet työpaikat, joissa esimies tai jopa omistaja saattaa syyllistyä häirintään. Tämä on vallan väärinkäyttöä, johon on vaikea puuttua. Silloin ammattiliittojen aluetoimistot ovat matalan kynnyksen paikkoja, joihin voi tulla, hän toteaa.
Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) muistuttaa, että työpaikoilla on jo järjestelmiä, joilla voidaan ehkäistä ja puuttua häirintään. Ne on otettava käyttöön.
– Tässä on iso paikka ay-liikkeelle osoittaa, että se lisää työsuojeluvaltuutettujen koulutusta, miten häirintää voidaan estää.
Myllykosken mukaan myös työntekijöiden valmiutta puhua häirinnästä suoraan on lisättävä.
Avoimuutta lisäämällä kiinni palkkaeroihin
Vasemmistoliitto esittää Britannian mallin mukaista anonyymiä palkkatietokantaa, johon työnantajat raportoivat itse palkoistaan ja mahdollisista palkkaeroistaan. Vähintään 20 työntekijän yritysten tulisi raportoida julkisesti palkoistaan ja palkkaeroista.
Tavoitteena on säätää mahdollisuus sakottaa työnantajaa perusteettomista palkkaeroista kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Naisvaltaisille aloille halutaan kohdentaa myös tasa-arvoeriä palkkaerojen kitkemiseksi.
– Täytyy varmistaa, ettei kikyn kaltaista epätasa-arvoista sopimusta syntyisi enää työmarkkinapöydissä. Haluamme hallitusohjelmaan kirjauksen, että myös valtiovalta on valmis edistämään ja tukemaan ay-liikettä, että saataisiin euromääräisiä tasa-arvoeriä, vaatii Andersson.
Karmala huomauttaa, että naisten ja miesten palkkaerot alkavat kasvaa muutaman työvuoden jälkeen.
– Tämä on seurausta siitä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri aloille. Tähän toivoisin tukea: jo opiskelussa työt eriytyvät sukupuolen mukaan.
Hän pitää hyvänä ajatuksena nimetöntä ja yksilöllisyyden suojaa palkkatietorekisteriä.
uutiskirje 
