Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ennakoi, ettei 18 jää tulevien maakuntien lopulliseksi määräksi. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelusta voi rivien välistä lukea, että hallituksen uskollisen sote-valmistelijasoturin usko soteen alkaa horjua.
Nerg sanoo:
– Tällä hetkellä mietityttää eniten se, minkälainen poliittinen järjestelmä pystyy viemään näin historiallisen uudistuksen läpi. Onko sellaista, nähdään alkusyksystä.
Maakunnat ovat olleet keskustan suuri hanke, joka kariutuu, jos sote kariutuu.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa soten käsittelyä elokuun loppupuolella ja syysistuntokauden alettua syyskuun alussa. Valiokunta päätti melko sekavissa tunnelmissa ja kovassa julkisessa paineessa työnsä ennen kesälomia.
Paine maakuntia kohtaan kova
Nergin pohdinta on kiinnostavaa, koska kokoomus nieli 18 maakuntaa vain saadakseen soten valinnanvapauden etenemään. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on rahoitellut omia joukkojaan kevään mittaan, että sote-uudistusta voidaan korjata, jos on tarvetta.
Kokoomuksen kohdalla maakuntien määrä on hyvin todennäköinen korjauskohta. SDP:n Antti Rinne on uhannut muuttaa hallituksen ajaman sote-uudistuksen perusteellisesti, jos puolueesta tulee pääministeripuolue.
Sote-uudistuksen maakuntakohdassa kohtaavat kahden mielipidemittausten ykköspaikasta taistelevan puolueen intressit: kumpikaan puolueista ei oikeastaan halua maakuntia kuin pakon edessä.
Maakunnat ovat olleet keskustan suuri hanke, joka kariutuu, jos sote kariutuu.
Vähemmän maakuntia riittää
Sotea valmisteleva Nerg katsoo itsekin, että pienempi määrä maakuntia olisi ollut parempi vaihtoehto. Hän epäilee, että ”maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti”.
Perustuslakivaliokunta puuttui kriittisessä lausunnossaan maakuntien kykyyn selvitä palvelujen järjestämisestä. Valiokunta epäili, ettei maakunnan oma palvelutuotanto riitä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) totesi tuolloin kesäkuun alussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että:
– Maakunnan on pystyttävä turvaamaan palvelut myös nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa.
Aina kriisissäkin sote-palvelut turvattava
Valiokunta edellyttää, että maakunnassa ei saa tulla sellaista kriisitilannetta, jolloin sote-palveluja ei kyetä takaamaan. Hallituksen keskeiset ministerit ovat yksi toisensa jälkeen vakuuttaneet, että palvelujen takaaminen on jo perustuslain mukaista.
Päivi Nerg näyttääkin ennakoivan, että joka tapauksessa osa maakunnista joutuu laittamaan hynttyyt yhteen. Maakuntien erilaisuudesta on käyty keskustelua, mutta hallitus on ohittanut tämän oman diilinsä vuoksi.
Puolueiden puheenjohtajien diilillä huono kaiku
Yhtenä vastauksena esitetään puolueiden puheenjohtajien sopimus siihen, että soten voimaantulo varmistettaisiin eduskuntavaalien jälkeen. Puolueiden puheenjohtajien sopimuksilla sote-valmistelussa on kuitenkin huono historia.
Ennen viime eduskuntavaaleja tehtiin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aloitteesta diili, jossa olivat mukana kaikki oppositiopuolueet. Sipilän hallitus pyyhki pöytää puolueiden yhteisellä sote-linjauksella.
Luotto ei siis ole kovin korkea. Toisaalta eduskuntavaalit ovat vajaan kymmenen kuukauden kuluttua. Oppositio ei halua koskea hallituksen sote-esitykseen pitkällä tikullakaan.
Ajatus puolueiden yhteissopimuksesta on siis tuhoon tuomittu. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen sote-paketin, sen toimeenpano siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallituskaudelle.
Vaikka toimeenpanosta vastaavat maakunnat, mikään ei estä muuttamasta lakeja, jos tulevat hallituspuolueet näin päättävät.
uutiskirje 
