Mitä pidemmälle kesä kuluu, sitä vahvemmiksi kasvavat epäilyt soten kaatumisesta. Viimeksi tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ennakoi, että sote-uudistus ei etene eduskuntaan saakka, vaan törmää perustuslakiin korjauksista huolimatta.
Heinäkuun alkupuolella Helsingin Sanomat julkaisi kiinnostavan laskelman, miten hallituksen kaavailema menokuri leikkaisi maakunnista. Kuntaliiton tekemä laskelma vuosille 2010–2016 on suuntaa antava.
Sote-leikkuri ei ole mitään nappikauppaa
Sote-leikkuria on paha perustella maakunnissa, kun ainoastaan Uudellamaalla selvittäisiin kuvin jaloin.
Kaksi vuotta sitten yli 100 miljoonaa euroa olisivat joutuneet karsimaan sote-menojaan Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Lappi ja Pohjois-Savo. Vain Uusimaa olisi alittanut hallituksen menokehyksen 46 miljoonalla.
Kuntaliiton laskelma osoittaa, että kokoomukselle tärkeä menokehys ei toteudu ellei palveluja leikata. Kaikkiaan olisi pitänyt leikata 1,6 miljardia eli kymmenes sotemenoista. Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ei ylipäätään usko menokehyksen toimivuuteen.
Sovala tietää mistä puhuu: muutosjohtajan pestiin hän tuli valtiovarainministeriön ylijohtajan paikalta.
Hallituksen kaavailema leikkuri veisi noin 35 000 sairaanhoitajan palkan verran. Väistämättä säästöt leikkaisivat henkilöstöä, sillä soten suurin kuluerä ovat juuri palkat.
Vaalikentillä ovat vastassa kiukkuiset äänestäjät
Menokehyksen valuminen hiekkaan syö yhden uudistuksen perustelujen kivijalan. Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut hillitä kustannusten nousua pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on kolmen miljardin euron leikkaaminen kustannusten noususta.
Kansanedustajille maakuntien sote-menojen leikkaaminen on myrkkyä. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Monenko kansanedustajan kantti riittää perustella maakuntansa sote-menojen leikkausta kokonaisedulla?
Sote-leikkuria on paha perustella maakunnissa, kun ainoastaan Uudellamaalla selvittäisiin kuvin jaloin. Menokehys tarkoittaisi Lapissa 12 prosenttiin leikkuria. Muissa maakunnissa leikkautuisi 8–12 prosenttia sote-menoista. Vain Uusimaa alittaisi yhdellä prosentilla hallituksen kaavaileman sote-kehyksen.
Vastentahtoisille kansalaisille on vaikea perustella uudistusta, joka uhkaa viedä heiltä palvelut. Kokoomuksen sote-vastaiset kansanedustajat Elina Lepomäki ja Susanna Koski saanevat seuraa syksyn mittaan.
Hallituksen esitys roikkuu enää parin kansanedustajan varassa
Hallitus on esittänyt perälautaa eli kriisissä olevia kuntia autettaisiin ja taattaisiin kaikissa oloissa sote-palvelut. Kehyksen tasoa voitaisiin myös nostaa, jos se vaarantaisi palvelut yli seitsemässä maakunnassa tai yli 40 prosentilla väestöstä.
Valmistelussa tiiviisti mukana ollut valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ennakoikin maakuntien lyövän hynttyitä yhteen. Näin varmasti tapahtuukin, jos maakunnat ylipäänsä tulevat. Hallituksen esittämä perälauta ei välttämättä riitä perustuslakivaliokunnalle.
Keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppa 18 maakunnasta ja soten valinnanvapaudesta uhkaa kaataa molemmat, sillä toista ei ole ilman toista. Helpointa kansanedustajille on kaataa koko hanke ennen eduskuntakäsittelyä.
Sote jos mikä on osoittanut perustuslain ja perustuslakivaliokunnan tarpeellisuuden. Ilman perustuslakivaliokuntaa suomalainen terveydenhuolto olisi kriisin kynnyksellä, kuten perustuslakivaliokunta totesi hallituksen sote-esityksen ensimmäisen käsittelyn jälkeen reilu vuosi sitten.
uutiskirje 