Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolustaa tiukkaa menokuria. Kokoomukselle on tärkeää, että veroaste ei nouse.
Orpo on myös ilmoittanut, että hän ei tunne sanaa vaalibudjetti. Luvassa ei ole indeksitarkistusten perumisia eikä muutakaan pienituloisten elämää helpottavia päätöksiä. Tämä linja on erityisen kitkerä olemassaolostaan taisteleville sinisille, mutta myös kannatuksensa kanssa epävarmuudessa elävälle keskustalle.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin resepti hallitukselle on, että työttömyyden kovaan ytimeen pitää puuttua. Hallituksen on myös sopimusmoraalisista syistä kompensoitava kiky-sopimuksen leikkaukset veronalennuksina.
Järeät työvoimapoliittiset panostukset ovat myös valtiontalouden kannalta kannattavia.
– Nämä veronalennukset tulee kohdentaa pieni- ja keskituloisille, sanoo Sund.
Hän pitää ahneutena, jos suurituloiset puhuvat kannustinloukuista. Kannustinongelma kohdentuu pieni- ja keskituloisiin, ja kikyä kompensoiva veronalennus helpottaisi sitä hieman.
Sund pitää veronalennuksia täysin suhdannetilanteeseen sopimattomina, mutta mikä on luvattu, siitä on pidettävä kiinni.
Hän ehdottaakin, että kiky-sopimuksen kompensoimiseen tarvittava noin 200 miljoonan veropotti on kerättävä haitta- ja kiinteistöveroista sekä yritystuista.
Hallituksella kädet pystyssä
Orpo perää työttömyysasteen nostamista nykyisestä vajaasta 72 prosentista Ruotsin ja Tanskan malliin jopa 80 prosenttiin. Työllisyys on parantunut voimakkaasti, mutta työttömyyden kova ydin eli noin 250 000 ihmistä on vailla työtä.
Sundin mukaan hallitus näyttää nostaneen kätensä pystyyn työttömyyden kovan ytimen edessä. Hän perää panostuksia järeisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja listaa niitä joukon. Näitä ovat palkkatuki, työkokeilut, kuntouttava työtoiminta ja jopa terveyden parantamiseen kohdistuvat panostukset.
– Suosittelen palkkatuen määrän kasvattamista. Tässä on lähellä hyvä vertailukohde, Ruotsi.
Ruotsissa on kansantalouteen suhteutettuna satsattu palkkatukeen nelinkertainen määrä. Siellä on työmarkkinoilta syrjäytyneiden määrä selvästi pienempi. Työvoimapalvelut ovat olleet jo 30 vuotta paremmalla tolalla kuin Suomessa. Tarjolla on palveluja kaksin- tai jopa kolminkertainen määrä.
– Määrärahojen nelinkertaistaminen olisi järkevää, mutta ei mahdollista näillä kehyksillä. Ideaalin toteuttaminen tarkoittaisi yli puolen miljardin satsausta.
Järkevä panostus palkkatukeen
Sund esittääkin, että palkkatukeen lisättäisiin edes minimisumma.
– Jos päästäisiin 100 miljoonan lisäsatsaukseen per vuosi, se olisi jo aika hieno saavutus.
Hän huomauttaa, että suhteutettuna hallituksen kolmen vuoden aikana tehtyihin yli miljardin euron verohelpotuksiin tämä summa ei ole tähtitieteellinen. Vuosittaiset verohelpotukset ovat olleet 300–400 miljoonaa.
– Järeät työvoimapoliittiset panostukset ovat pitkässä juoksussa valtiontalouden kannalta kannattavia. Jos mahdollisimman moni on työn syrjässä kiinni, se vähentää sosiaaliturva- ja työttömyysmenoja ja lisää verotuloja.
Onkin oivallettava, että pitkällä aikavälillä kyse on julkisen talouden kannalta kannattavasta investoinnista, kun huolehditaan ihmisistä, joilla on vaikea pysyä työmarkkinoilla.
Hätähuuto syrjäytymistä vastaan
Sundilla on ymmärtämystä myös työministeri Jari Lindströmin (sin.) pohdintoja kohtaan. Lindström esitteli eilen Ylelle, että osa työttömistä pitäisi päästää pälkähästä jollain keinolla eli heillä ei olisi velvoitetta hakea työtä.
– Meillä on työttöminä ihmisiä, jotka eivät eri syistä kuulu sinne, sanoo Sund.
Työkyvyn arviointia hän pitää ”julmana puuhana”, koska silloin jouduttaisiin luokittelemaan ihmisten työkykyä ja tulevaa toimeentuloa.
– Tässä on hätähuuto: olisi oltava viisas ajoissa. Finanssikriisin kokemuksista tiedetään, että se vaurioitti osan työvoimasta pysyvästi. Nyt on osan kohdalla myöhäistä, kun on tehty väärää politiikkaa kymmenen vuotta.
Sund haluaakin – Ruotsin hyviin kokemuksiin vedoten – muuttaa työvoimapolitiikan painotuksia.
– Nostetaan pysyvästi, yli suhdannekierron, aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet ja määrärahat aivan toiselle tasolle, jotta näitä uhreja tulisi vähemmän.
uutiskirje 