Kansalaisaloitteiden kohtalosta vaalikauden loppusuoralla on virinnyt keskustelu. Nykyisin kansalaisaloite raukeaa vaalikauden lopussa. Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikolla, että moni kansalaisaloite saattaa jäädä käsittelemättä.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski teki jo viime vuonna lakialoitteen, jolla tilannetta pyritään muuttamaan.
– Olen yhdessä seitsemäntoista muun kansanedustajan kanssa jättänyt lakialoitteen, jolla nykyistä lakia korjattaisiin ja kansalaisaloitteet tehtäisiin riippumattomiksi vaalikausista. Onhan kansalaisten tahtotila niiden taustalla kerran osoitettu, eikä sitä eduskunnan vaihdos muuksi muuta, Myllykoski sanoo tiedotteessaan.
Myllykoski huomauttaa, että esimerkiksi jo jätetty kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi uhkaa jäädä käsittelemättä. Samoin voi käydä myös kansalaisaloitteelle vakuutuslääkärien lausunnoista.
– Valiokuntien ruuhkautuminen nykytilanteessa on ymmärrettävää, mutta tämä ei saisi johtaa kansalaisaloitteiden raukeamiseen. Lainsäädäntötyön pitäisi olla monipuolisempaa kuin pelkkiin hallituksen esityksiin perustuvaa liukuhihnatyötä. Sekä yksittäisten kansanedustajien että varsinkin suurten kansalaisjoukkojen aloitteille tulisi antaa niiden arvon mukainen käsittely.
Viime viikolla kansalaisaloitteet tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä ja mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa saivat kasaan vaaditut 50 000 allekirjoitusta.
Kansalaisaloitteen tulee kerätä 50 000 nimeä, jotta se etenee eduskunnan käsittelyyn. Tähän mennessä kaksi kansalaisaloitetta on hyväksytty eduskunnassa. Nämä ovat aloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta sekä äitiyslakialoite. Äitiyslakialoitteella parannettiin lapsen oikeusturvaa, kun lapsi on syntynyt naisparin perheeseen hedelmöityshoidoilla.
uutiskirje 
