Pääministeri Juha Sipilä sanoi tiistaina keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa seuraavasti: ”Pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsottuna virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viime vuodet korjannut. Jos ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jonkun on silloinkin tultava jälkiä korjaamaan. Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen.”
Ensinnäkin Suomen pääministeri normalisoi politiikan valtavirtaan äärioikeiston piiristä lähteneen kielenkäytön, jossa ”vihervasemmistosta” on tehty haukkumasana.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija Niko Hatakka huomautti tiistaina tviitissään, että ”pääministeri Sipiläkin omaksunut ongelmitta vihervasemmisto-termin, jonka alkuperä on oikeistopopulistisessa viholliskuvastossa. Käyttää sitä jopa samassa tarkoituksessa.”
Asioiden kääntäminen päälaelleen alittaa normaalin poliittisen retoriikan tason.
Hatakka löysi pikaselauksella, että ensimmäiseksi sitä on käyttänyt Jussi Halla-aho blogissaan. Toimittajien käyttämänä se yleistyi 2013, mutta normalisoitui tosissaan vasta 2017.
Termin taustasta kirjoitti viime vuonna Kansan Uutisissa toimittaja Johan Alén.
Mutta vielä hämmästyttävämpää on se, että Sipilä väittää nyt hallituksensa korjaavan vihervasemmiston jälkiä.
Kuten jo monet ovat huomauttaneet, ovat vuodesta 2003 lähtien ennen Sipilää pääministereinä toimineet Anneli Jäätteenmäki (kesk), Matti Vanhanen (kesk), Mari Kiviniemi (kesk), Jyrki Katainen (kok) ja Alexander Stubb (kok).
Kaikissa näissä hallituksissa on myös ollut porvarillisten puolueiden enemmistö.
On jo jouduttu tottumaan siihen, että Suomessa Timo Soini ja Yhdysvalloissa Donald Trump kääntävät asiat päinvastaisiksi.
Mutta haluaako pääministeri Juha Sipilä, että myös vakiintuneiden perinteisten puolueiden retoriikka lähtee näille urille? Tämäkö todella on sitä, mitä poliittisessa keskustelussa nyt tarvitaan?
On vielä jotenkin normaalin poliittisen pelin luonteeseen kuuluvaa, että hallitus väittää saaneensa Suomen talouden nousuun, vaikka todellisuudessa suurin ansio siitä lankeaa elpyneelle maailmantaloudelle. Tällaisesta voidaan vielä asiallisesti väitellä.
Mutta jos pääministeri väittää häntä edeltäneiksi vallankäyttäjiksi aivan muita kuin hallitusten enemmistöpuolueita, ollaan jo pitkällä soinilais-trumpilaisella tiellä.
Tyrmistyttävä on myös suomalaisen median reaktio siihen, että pääministeri pudottaa keskustelukulttuurin uudelle tasolle. Sitä ei nimittäin tiistaina juuri ollut.
Suurimmassa osassa mediaa Sipilän puhe otsikoitiin lähinnä hyväksyvään sävyyn. ”Pääministeri Sipilä lähetti terveiset vihervasemmistolle” (Ilta-Sanomat), ”Pääministeri Sipilältä kuitti vihervasemmistolle” (Suomenmaa), ”Sipilä ryöpytti ’vihervasemmistoa’” (Talouselämä), ”Pääministeri Sipilä esitteli itse tekemänsä sote-nuijan ja piikitteli ’vihervasemmistoa’” (Iltalehti).
Melko erikoinen on myös Helsingin Sanomien ratkaisu. Se siteerasi alussa mainitusta Sipilän puheen kohdasta ensimmäisen ja kolmannen virkkeen, mutta jätti välistä pois olennaisen virkkeen ”Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viime vuodet korjannut”. Hesarin tekstissä ei edes mitenkään merkitty, että välistä oli poistettu jotakin.
Oman hakuni perusteella kaksi mediaa – KU:n ohella –nosti tiistain kuluessa esille Sipilän puhetta kohtaan esitetyn kritiikin. Ne olivat Uusi Suomi sekä nettisivuillaan Yle. Keskiviikkona joukkoon ovat liittyneet ainakin Iltalehti ja Talouselämä.
Näissä jutuissa on siteerattu muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia, vihreiden kansanedustaja Ville Niinistöä, vihreiden nuorten puheenjohtajaa Iiris Suomelaa sekä tutkijat Niko Hatakkaa.
Omaehtoista fact checkingiä ei media ole tainnut paljon harrastaa.
uutiskirje 
