Merikotkanpoikaset laskettiin jälleen. Kanta ei kasva enää ”perinteisillä” alueilla, selvisi WWF:n laskennoissa.
Noin 450 syntynytta poikasta on samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina. Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän tekemiin laskentoihin. Uutisarvoista on, että kannan kasvu on pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla.
Merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa, ja Suomenlahdella ja Perämerellä kanta kasvaa edelleen.
Merikotka kertoo meille tärkeää tietoa Itämeren tilasta.
Kannan kasvu näyttää kuitenkin hiipuneen lajin tärkeimmillä esiintymisalueilla Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Satakunnassa ja Merenkurkussa.
– Vakaan kannan alueilla reviirejä autioituu ja uusia syntyy suunnilleen yhtä paljon. Ravinnon saatavuus yleensä rajoittaa kannan kasvua, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki sanoo.
Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviireitä. Esimerkiksi Pohjois-Savosta löydettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa poikasia. Sisämaassa kanta on kuitenkin edelleen hyvin harva.
– Tulevina vuosina uusia reviirejä on odotettavissa etenkin alueille, joilla kanta on tähänkin asti kasvanut sekä maakuntiin, joista ei tänä vuonna löydetty asuttuja pesiä, Lokki sanoo.
WWF:n merikotkatyöryhmän vapaaehtoiset inventoijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat vihjettä ja ennestään tunnettua pesäpaikkaa. Lapissa Metsähallitus osallistuu merkittävällä panoksella inventointiin.
Merikotkaa vainotaan edelleen
Merikotka on maamme suurin petolintu. 1970-luvulla laji oli Suomessa sukupuuton partaalla: esimerkiksi vuonna 1975 poikasia kuoriutui ainoastaan neljä.
Merikotkaa on vainottu kautta aikojen. Vaikka vaino on vähentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi, on tänä vuonna tullut ilmi tapauksia, joissa merikotkia on ammuttu ja niiden pesäpuita kaadettu.
Merkittävimmät tunnetut kuolinsyyt ovat tällä hetkellä kuitenkin lyijymyrkytykset, reviiritappelut ja sähkölinjoihin lentäminen.
– Merikotka kertoo meille tärkeää tietoa Itämeren tilasta, sillä huippupetona se reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyjen lisääntymiseen. Viisikymmentä vuotta sitten merikotkakannan romahdus Itämeren rannikoilla paljasti DDT:n ja PCB:n myrkyttäneen meren ravintoketjuja, kertoo WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander.
– Nyt seurataan tarkasti etenkin lyijyn esiintymistä merikotkissa. Merikotkien sairastuminen on kahtena viime talvena tuonut päivänvaloon myös lintuinfluenssan ajoittaisen leviämisen Suomeen.
Terveydentilaltaan heikentyneitä ja kuolleina löydettyjä merikotkia tutkimalla saadaan tärkeää tietoa ympäristön tilasta, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisten altistumiseen samoille taudeille ja ympäristömyrkyille.
Kuolleena löydetyt merikotkat toimitetaan Eviraan muun muassa myrkkyanalyysejä varten.
Pesintään viittaavista merikotkahavainnoista ja poikkeavasti käyttäytyvistä tai kuolleista merikotkista pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.
uutiskirje 
