Helsingin piirin puheenjohtaja Neea Kilkki toteaa risteilyn antavan sen kuvan, että vasemmistolaisia on paljon.
– Lisäksi risteily on ajoitettu hyvin suhteessa ensi kevään eduskuntavaaleihin, hän sanoo.
– Voidaan tsempata yhteishenkeä vaalityöhön.
Hämeenlinnalainen Sampsa Rantanen odottaa vaalityön alkamista.
– Silloin on taas paljon kivaa tekemistä, hän sanoo.
– Odotan innolla, että nyt gallupeissa nähty kannatuksen nousu toteutuu.
Innostusta ja innostavaa tunnelmaa
– Sitä ajattelee, että tämmöisestä fiiliksestä ei voi seurata kuin vaalivoitto, sanoo hausjärveläinen Soile Roivas-Korhonen.
– Mutta ennenkin olen ajatellut näin. Vaalipäivänä on kuitenkin tullut tyrmistys, että kuinka tämä saattoi mennä näin.
Roivas-Korhonen risteili helsinkiläisen Marlene Rönnbergin ja hyvinkääläisen Mirja Mikkosen kanssa viime viikonlopun risteilyllä, joka keräsi vasemmistoväkeä ympäri Suomen.
Mikkonen sanoo olevansa skeptinen, uskonsa politiikkaan jo vuosia sitten menettänyt.
– Olen pettynyt kaikkeen. Äänestäessä olen rustannut äänestyslappuun vähän mitä sattuu, hän toteaa.
Silti hänkin myöntää, että vasemmistoristeilyllä on innostunut ja innostava tunnelma.
– Ehkä tästä aukenee minullekin jotain uutta. Työväenlauluja laulettaessa oli aivan mahtavaa. Siitä paatoksesta tuli lapsuuden pinskuleirien iltanuotiot mieleen, hän sanoo.
Marlene Rönnberg toteaa, että sama tapahtui Palefacen keikalla.
– Oltiin ihan, että me ollaan me. Semmoista tarvitaan, hän kuvailee.
Epäsopiva poliitikoksi?
Roivas-Korhonen on kunnanvaltuutettuna kolmatta kautta ja kunnanhallituksen jäsen Hausjärvellä Etelä-Hämeessä.
– Ennen ajattelin, että olen epäsopiva poliitikoksi, hiljainen ja juro ihminen, hän kertoo.
Hän toteaa, että maalaispaikkakunnalla keskustalla on valta.
– Jos haluaa ajaa meidän tavallisten ihmisten asiaa, pitää toimia itse, koska meillä ei ole paljon toimijoita.
Hyvin on sujunut.
– On tullut itsevarmuutta. Tällainenkin ihminen pärjää.
Hän viihtyy Li Anderssonin johtamassa vasemmistoliitossa.
– Ehkä nyt on sallitumpaa ja helpompaa olla vasemmistolainen, kun puolue ei ole enää ukkopuolue.
Viereisestä pöydästä helsinkiläinen eläkeläinen ja entinen yrittäjä Pentti Leppänen toteaa, että mediakaan ei saa Anderssonista aikaan kuin positiivisia juttuja.
Eriarvoistumista vastaan
Sampsa Rantanen kiittää sitä, että hänen vaalipiiristään riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen lähtee ehdolle.
– Kaikki muut ovat plussaa. Hämeessä on jopa yllättävän paljon hyviä ehdokkaita tulossa.
Neea Kilkki toteaa onnistumisen edellyttävän, että puolueväki saadaan isosti liikkeelle ja jalkautumaan.
– Jos siinä onnistumme, meillä on kaikki mahdollisuudet vaalivoittoon.
Hän arvioi, että eriarvoistuminen on tämän hetken polttavin vaaliteema. Helsingin piirin varapuheenjohtaja Eliel Kilpelä on samaa mieltä.
– Politiikka, jota tällä hallituskaudella on tehty, on vienyt leivänmurusetkin kaikkein pienituloisimpien ja syrjäytyneiden pöydistä. Se kehitys on käännettävä. Tulonjakopolitiikan on muututtava. Se on avain vasemmistolaiseen yhteiskuntaan. Sitä lähdemme tekemään vaalityössä, hän sanoo.
– Se pitää vain onnistua kertomaan oikein, jotta viesti menee perille, Kilkki komppaa.
Pienten kuntien puurtajat
Yksi laivalla pidetyistä tilaisuuksista keskittyi siihen, mitä Helsingin piirissä on tehty oikein. Siellä jäsenmäärä kasvaa ja kuntavaaleissa nostettiin kannatusta.
Miten sama henki saataisiin ulotettua paikkakunnille, joilla vanhat tekijät poistuvat eikä uusia ole näköpiirissä?
– Vaikea kysymys, Kilkki vastaa.
– Muualla tuntuu olevan se tilanne, että moni puurtaa tosi yksin.
Eliel Kilpelä muistuttaa, että ei esimerkiksi ikä ole este sille, etteikö voi olla tulevaisuuden uskoa.
– Aina sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, ja totta kai se tietyssä mielessä on totta, mutta ei vanhemmallakaan ihmisellä ole syytä olla taistelematta tulevaisuuden puolesta, hän toteaa.
Vasemmistoliiton on pystyttävä puhuttelemaan myös vanhempia ikäluokkia.
Kilpelä painottaa sitä, että määrällisesti Suomessa ei kasva nuorten joukko, vaan vanhojen.
– Siksi vasemmistoliiton onkin pystyttävä puhuttelemaan myös vanhempia ikäluokkia. Tähän on kiinnitettävä huomiota myös ehdokasasettelussa.
Sampsa Rantanen toteaa, että Hämeessäkin on paljon kuntia, joissa vasemmistoliiton kannatus on prosentin parin luokkaa.
– Niissä ei oikeastaan ole vasemmistoliiton toimintaa. Olemme hakeneet ratkaisua kuntien välisestä yhteistyöstä. Meillä on jo suunnitteilla projekteja lähikuntien kanssa, Rantanen selostaa.
– Pitää ylipäätään olla ehdokkaita, jotta voi olla kannatusta vaaleissa.
Oppia kansalaisjärjestöiltä
Sofia Leppä on toiminut viime vuodet Vasemmistonuorissa ja muissa vasemmistoliittoa lähellä olevissa järjestöissä enemmän kuin itse puolueessa.
– Nyt kiinnosti tulla kuuntelemaan poliittista keskustelua ja tavata muita vasemmistoliittolaisia, hän sanoo.
Ilmastoverkoston perustavassa tapaamisessa hän kuuli innostavaa keskustelua.
– Minulla ollut luottoa, että sen toiminnasta saa paljon irti, hän sanoo.
Myös Vasemmistonuorten paneeli innosti.
– Etenkin keskusteltiin siitä, miten antifasistinen toiminta saataisiin valtavirtaiseksi, koska senhän pitäisi olla. Ja puhuttiin sosiaalisen median vaikutuksesta kaiken kampanjoinnin keskellä. Sehän voi olla ristiriitainen työkalu, sekä hyvä mutta myös tuo trollit mukanaan.
Matkaseurana oleva Jasu Setälä kiittää keskustelussa sitä, että pohdittiin puolueen ja kansalaisjärjestöjen suhdetta.
– Sitä, miten puolueet ja kansalaisjärjestöt voivat tukea toistensa työtä. Ja mitä puolue voisi oppia kansalaisjärjestöiltä, hän tarkentaa.
Hänestä tähän kannattaa panostaa juuri nyt.
– Puolueidenkin pitää pyrkiä olemaan kiinni yhteiskunnan muutoksessa ja seuraamaan uusia trendejä politiikassa ja vaikuttamisessa.
Leppä ja Setälä uskovat, että vasemmistoliitto on yksi niistä suomalaisista puolueista, joka voi selvitä tästä vaatimuksesta.
– Vasemmistoliiton vahvana pohjana ovat ihmiset, jotka toimivat eri yhdistyksissä, joten luulisin, että puolueessa on tämänkaltaista osaamista.
Tunnistettava logo
Sekä Leppä että Setälä ovat koulutukseltaan graafisen ulkoasun toteuttajia.
Miltä vasemmistoliiton uusi ilme näyttää?
– Pidän uudesta muotokielestä tosi paljon, Leppä sanoo.
– Se on mukavan simppeli ja helposti tunnistettavissa. Alan ammattilaisille se on aiempaa helpompi käyttää.
Myös Setälä on tyytyväinen uuteen logoon.
– Värejäkään en tuomitse. Monella kuitenkin menee varmasti hetki tottua värimaailmaan, koska siinä on otettu iso harppaus uuteen suuntaan.
Kuinka tärkeä asia graafinen ilme on puolueelle?
– Sillä on merkitystä, vaikka vasemmistolaisena aina toivoo, että asiat menisivät edellä ja pinta tulisi sen jälkeen, Leppä sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että niille ihmisille, jotka eivät ole vahvasti politiikassa kiinni, voi olla ratkaisevaa, miltä esimerkiksi vaalijuliste näyttää: edustaako se jotain sellaista, mitä voisi vaikka äänestää.
– Se voi olla pienestä kiinni, jos ei ole muuta kontaktia politiikkaan. Kun muistelen itseäni 18-vuotiaana, vihreiden materiaalit näyttivät puoleensavetävimmiltä.
Vaalit mielessä
Sosiaalialalla työskentelevät uuraislainen Kirsi Vekurinmäki ja äänekoskelainen Anniina Ojajärvi eivät tällä kertaa osallistuneet sosiaali- ja terveysuudistusta eli sotea koskeviin tilaisuuksiin.
– Sen sijaan olimme laulamassa työväenlauluja, Vekurinmäki sanoo.
– Olemme kuulleet sote-keskustelua paljon eikä siitä tule selvyyttä.
Ojajärvi toteaa, että oma kanta on selvä, ja se noudattaa vasemmistoliiton linjaa.
– Paketti pitäisi valmistella uudelleen, hän arvioi.
– Nyt näyttää siltä, että rahat valuvat jatkossa yksityisille yrityksille. Ja kun olemme Keski-Suomesta, näemme, että syrjäkylillä hallituksen malli ei toteuta valinnanvapautta. Sen sijaan valinnanvapaus kapenisi entisestään.
– Suomessa on ollut hyvä julkinen terveydenhuolto. Miksi se pitää romuttaa sen sijaan, että sitä kehitettäisiin?
– Tuohon ei ole lisättävää, Vekurinmäki sanoo.
Vekurinmäellä on pitkät perinteet vasemmistoliitossa toimimisesta ja Ojajärvi toimii varavaltuutettuna ja lautakunnissa.
Missä äijät luuraavat?
Risteilylle he tulivat hakemaan joukkovoimaa.
– On kiva nähdä vasemmistolaisia ihmisiä eri puolilta, Ojajärvi sanoo.
Ensi kevään eduskuntavaalit ovat jo mielessä myös Keski-Suomessa. Viime kerralla menetettiin oma kansanedustaja. Vekurinmäki harmittelee poliittista ilmapiiriä.
– Ihmisiltä tuntuu hävinneen ymmärrys siitä, ketkä heidän asioitaan ajavat. Toivoisi heiltä sen verran valistuneisuutta, että äänestäisivät niitä, jotka todella ovat heidän asiallaan perussuomalaisten, kokoomuksen tai keskustan sijaan.
Ojajärvi toivoo, että mediassa näkyisi myös se, että vasemmistoliitto on suomalaisen työläisen ja vähäosaisen puolue.
– Nyt vasemmistoliiton osalta painottuu maahanmuutto ja tietysti olemmekin maahanmuuttajaväestön puolella. Mutta kuva on aika yksipuolinen.
Missä äijät luuraavaat?
Jo SKDL:ssa toiminut lahtelainen Pekka Rautaporras on ollut vaimonsa Arjan kanssa mukana vasemmistoristeilyllä aina, kun niitä on järjestetty.
– Oikein odotamme risteilyjä. Täällä näkee tuttuja vuosikymmenien ajalta, hän sanoo.
Rautaporras oli 16 vuotta Lahdessa kaupunginvaltuustossa ja kymmenen vuotta kaupunginhallituksessa. Sitten hän toimi kunta-alan KTV:ssä ensin luottamushenkilönä ja myöhemmin johtotehtävissä.
Rautaporrasta ilahduttaa erityisesti se, että risteilyväestä iso osa on nuoria.
– Se lämmittää mieltä. Myös meitä vanhoja on paljon, mutta työikäisiä, 40–60-vuotiaita miehiä ei juurikaan näy. Saman olen huomannut paikallistason toiminnassa, hän sanoo.
– Missä äijät luuraavat? Heitäkin tarvittaisiin.
Kaikki tarvittaisiin mukaan, jotta Lahdesta saataisiin taas joskus vasemmistoliittolainen kansanedustaja.
– Olemme tehneet vaalityötä niin Esko Helteelle kuin Aino-Kaisa Pekoselle, hyviä kansanedustajia kumpikin, mutta kyllä Lahdessa on paineita saada oma kansanedustaja.
– Kevään vaaleissa pitäisi saada jollekin jo kunnon äänisaalis, jotta jatkossa voitaisiin edes kamppailla läpimenosta.
Lahdessa on tullut takapakkia vasemmistoliiton kannatuksessa.
– Sanoinkin Li Anderssonille, kun hän tulee eduskuntaryhmän kanssa pitämään kesäkokousta Lahteen, että tuo samalla sellaiset eväät, että saa lahtelaiset innostumaan vaalityöstä. Li imee nuorta porukkaa ympärilleen, ja sana kiirii.
uutiskirje 
