Hallitus esittää budjettiesityksessään, että pakolaiskiintiö säilytettäisiin 750 kiintiöpakolaisessa. Suomen Pakolaisapu on yhdessä muiden järjestöjen kanssa vedonnut päättäjiin pakolaiskiintiön korottamiseksi. Myös sisäministeriö on esittänyt kiintiön korottamista.
Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen on pettynyt päätökseen.
– Olisimme tietysti toivoneet erilaista päätöstä. Pakolaisten uudelleensijoittaminen on yksi parhaista keinoista auttaa heikommassa asemassa olevia. 85 prosenttia kodistaan paenneista elää kehitysmaissa, ja esimerkiksi Suomea pienemmässä Ugandassa oleskelee 1,4 miljoonaa pakolaista. Vauraalla Suomella olisi varaa tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi ja nostaa pakolaiskiintiötään, Lehtinen sanoo.
”Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä niin milloin?”
Hallitus ilmoittaa tiedotteessaan, että Suomi varautuu tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli Euroopan unionissa toimeenpannaan ratkaisuja, jotka siirtävät turvapaikan hakua EU:n yhteisiin keskuksiin rajan yli tapahtuvan hakeutumisen sijaan.
Pakolaisavun asiantuntijaa Ida Schaumania ihmetyttää hallituksen päätös sitoa pakolaiskiintiö koko EU:n sisäiseen turvapaikkapolitiikkaan. Schauman muistuttaa siitä, että uusien turvapaikkahakemusten määrä on laskenut merkittävästi. Uusia hakemuksia on jätetty viime vuonna huomattavasti vähemmän kuin 2010-luvun alkupuolella.
– Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan ja Suomeen tulee ennätyksellisen vähän turvapaikanhakijoita. Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä niin milloin, Schauman kysyy.
Pakolaiskiintiön nostaminen olisi ollut erityisen tärkeää etenkin perheenyhdistämisen vaikeuduttua.
– Kiintiöpakolaisjärjestelmä tarjoaa pakolaisille turvallisen kulkureitin Suomeen. Turvallisia väyliä tarvitaan etenkin nyt, kun perheenyhdistämisestä on tehty lähes mahdotonta, Schauman muistuttaa.
uutiskirje 
