Positiivista luottotietojärjestelmää pohdittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2013. Silloin sitä ei nyt järjestelmästä selvityksen tehneen professori Erkki Kontkasen mukaan pidetty tarpeellisena.
– Positiivinen luottotietorekisteri tarvitaan tavalla tai toisella, Kontkanen totesi luovuttaessaan tekemänsä selvityksen oikeusministeri Antti Häkkäselle Helsingissä tiistaina.
Kontkasen mukaan uusi järjestelmä rakennetaan kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Samaan rekisteriin kirjataan myös kaikki Suomessa myönnetyt luotot.
Rekisterin tavoitteena on ylivelkaantumisen estäminen ja pankkien luottoriskien hallinta.
– Rekisterin tavoitteena on ylivelkaantumisen estäminen ja pankkien luottoriskien hallinta, Kontkanen kertoo.
Julkinen tulee halvemmaksi
Kontkanen vertaili selvitystyössään keskitettyä yksityistä ja julkista rekisteriä. Lopulta hän päätyi esittämään keskitettyä luottorekisteriä vuoden 2019 alusta aloittavan, Verohallitukseen rakennettavan tulorekisterin yhteyteen.
Vaikka hanke on jo vireillä, uusi positiivinen luottotietojärjestelmä on valmis vasta vuonna 2023. Tämän myönsi myös hankkeen alullepanija, ministeri Häkkänen.
– Kyllä tässä vielä aikaa kuluu. Järjestelmä lähtee ensin lausuntokierrokselle. Sen jälkeen tarvitaan vielä paljon työtä, että järjestelmä on käytössä, Häkkänen toteaa.
Erkki Kontkasen mukaan luottoja koskevien tietojen rekisteröinnin perustana olisivat Suomen pankin tarve saada luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa varten tiedot luotoista.
– Luotonhakijan tuloja koskevia tietoja ehdotan kirjattavaksi tulorekisteriin. Suomen pankille kirjattaisiin oikeus saada rekisteristä tehtäviensä hoitamisen tarvittavia tietoja.
Yksittäisiä rekisteröityjä koskeviin tietoihin Suomen pankilla ei olisi oikeutta.
Luotonantajallekin seurauksia laiminlyönnistä
Uudistuksessa luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkastamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä.
– Pelkkä rekisteri ei riitä. Luotonantajalle tulisi määrätä myös lainsäädännössä oikeudelliset seuraamukset tilanteissa, joissa tämä laiminlyö velvollisuutensa tarkistaa lainanhakijan taloustiedot, Kontkanen vaatii.
Hänen mukaansa myös sellaisia luotonmyöntäjiä pitäisi rangaista, jotka myöntävät huolimattomasti lainaa hakijalle, jolle ei tarkistuksen mukaan olisi pitänyt sitä antaa.
Kulutusluottojen markkinoinnissa pitäisi Kontkasen mielestä painottua mielikuvamainonnan sijaan vain luottoa ja sen ehtoja koskevaan keskeiseen informaatioon.
Selvityksen esittelyn yhteydessä pohdittiin myös positiivisen luottotietojärjestelmän tietosuojaa. Asianajaja Jukka Långin mukaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei aseta estettä positiivisten luottotietojen käsittelyjärjestelmälle.
– Ehdotetun uuden lainsäädännön velvoittamia luottotietokyselyitä ei tulisi voida tehdä ilman, että rekisteröity tietää tietojensa käsittelystä.
uutiskirje 