Ajan myötä käsitys sekä laillinen tulkinta tasa-arvosta ja syrjinnästä on kehittynyt, ja asevelvollisuuden tulisi kehittyä ajan mukana. Suomen asevelvollisuusjärjestelmän haasteet yhdenvertaisuuden kannalta on tiedostettu jo pitkään.
Vasemmistonuoret järjesti jäsenäänestyksen, jossa valikoiva ja vapaaehtoinen asepalvelus voitti aiemman kansalaispalvelusmallin. Jäsenäänestyksen tulos kuvastaa kuinka käsitys turvallisuuspolitiikasta on vuosien varrella muuttunut. Käsitys turvallisuudesta ja sen uhkista on laajentunut perinteisestä puolustuspolitiikasta tai maanpuolustuksesta. Maanpuolustusjärjestelmän pitää kyetä paremmin uudistumaan ajan mukana.
Tärkeää Vasemmistonuorten ajamassa uudistuksessa olisi se, että siviilipalvelus ja palveluksesta kieltäytymisen rangaistavuus lakkautetaan.
Nykyistä aseellista palvelusta pidempi siviilipalvelusaika on syrjivä ja rangaistusluontoinen. Siviilipalveluksessa suoritetun työn korvaus ei myöskään noudata mitään työehtosopimuksissa määriteltyä tasoa. Uudistuksen myötä voitaisiin lainsäädäntöä muuttaa vihdoin paremmin ihmisoikeusvelvoitteiden mukaiseksi. Perus- ja ihmisoikeuksien kannalta kestävä olisi uudistus, joka sallisi asepalveluksesta kieltäytymisen, eikä jatkossa ketään rangaistaisi vakaumuksensa mukaan toimimisesta.
Haluamme kehittää maanpuolustusta kohti tasa-arvoisempaa ja kustannustehokkaampaa mallia. Uudistus mahdollistaisi sen, että motivoituneimmat osallistuisivat koulutukseen ja osaamiseen voitaisiin panostaa enemmän. Tärkeää olisi uudistuksen myötä pyrkiä varmistamaan, että asepalvelukseen valikoituisi jatkossakin mahdollisimman laaja ja moninainen otanta kulloisestakin ikäpolvesta.
Varsinaista aseellista palvelusta suorittavien määrää tulee vähentää.
Olemme jo nyt matkalla kohti valikoivaa asevelvollisuutta. Puolustusvoimat on tiukentanut palveluskelpoisuuden määritelmää kutsunnoissa: palveluksesta voi vapautua muun muassa heikon motivaation tai siviilielämän ongelmien takia.
Tulevaisuudessa varsinaista aseellista palvelusta suorittavien määrää tulee vähentää ja sen sijaan panostaa sotilaskoulutuksen laatuun. Yhdenvertaisuuteen tähtäävä uudistus mahdollistaisi resurssien kohdentamisen paremmin. Asejärjestelmien jatkuva kehitys, kybersodankäynti ja ympäristöuhat lisäävät tarvetta panostaa erityisosaamiseen.
Uudistus tarkoittaisi maanpuolustuksen kehittämistä niin, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana. Tärkeää olisi tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän osaamiseen siviilikriisihallinnassa, tietoturvassa sekä ympäristökatastrofien hoidossa.
uutiskirje 
