Suokkaan mukaan lainlaatijat ovat ymmärtämättömiä säätäessään tarkoituksella epämääräisen, myöhemmissä oikeudenkäynneissä mahdollisesti tarkentuvan työlain.
”Mikään ei ole huonompi paikka yrityksen tai työpaikan ongelmien riihimiseen kuin käräjäsali. Sanon sen vuosikymmenten kokemuksella. Irtisanomislakia runnovilta poliitikoilta tämä kokemus puuttuu”, Suokas toteaa blogissaan.
Sopimukset tehtävä yksinkertaisiksi
Yli 10 vuotta työtuomioistuimen tuomarina ollut Suokas on vakuuttunut myös siitä, että likimain jokainen juttu ”työkkärissä” on osoitus sopijaosapuolten epäonnistumisesta. ”Sopimukset on tehtävä niin yksinkertaisiksi, että tulkinnoista ei tarvitse työpaikoilla tapella. Sovitusta uskallettava pitää kiinni. Seuraavissa neuvotteluissa pannaan sitten paremmaksi, jos tarvetta ja voimaa on.”
Suokkaan mukaan tulkinnanvaraisen lain oikeuskäytäntö ei vakiinnu muutamassa vuodessa. ”Sen kestää jo ensimmäinen loppuun viety oikeudenkäynti. Oma yhden oikeudenkäynnin pituusennätykseni on kymmenen vuotta,” kirjoittaa Suokas.
Työllistämiskynnys alas yhteisvoimin
Tavoite mataloittaa työllistymisen kynnystä on Suokkaan mielestä oikea, mutta keinot siihen pitäisi vain hakea hänen mielestään porukalla. Hän viittaa jo unohdettuun Tanskan malliin.
”Tanskassa työlainsäädäntöä on vähän ja säätely perustuu työmarkkinaosapuolten sopimuksiin. Irtisanomissuoja ei ole vahva, mutta sitä korvaa hyvä työttömyysturva ja tehokkaat keinot työttömien työllistämiseksi. Työllisyys on Tanskassa Suomea parempi”, Suokas toteaa.
Hän muistuttaa, että talonrakennuksessa on käytössä eräänlainen ”tanskan malli”. Talonrakennus on suhdanneherkkä ala, jolla yritysten työvoiman tarvetta ei voi pitkälle ennakoida. ”Tämän takia jo vuosikymmeniä sitten liitot ovat sopineet, että työn vähyydestä johtuvat lomautukset ja irtisanomiset eivät edellytä yhteistoimintamenettelyä. Työnantajan lyhin irtisanomisaika on kaksi viikkoa, työntekijän aina viisi päivää.”
Työttömyysturvan jatkuva heikentäminen on uhka rakennusalan joustomallille
”Henkilökohtaisilla irtisanomisilla ei rakennusalan joustomallissa ole merkitystä. Tuhansista yrityksistä ja kymmenistätuhansista työsuhteista sikiää muutama riita vuodessa. Näiden takia ei uusia lakeja tarvita. Paljon todellisempi uhka rakennusalan joustomallille on työttömyysturvan jatkuva heikentäminen.”
”On valitettavaa, että työmarkkinoille on syntynyt ennen kokematon poliittinen polarisaatio. En ole koskaan ollut tupojen ja ylettömän konsensuksen kannattaja. Silti pidän työmarkkinoiden sujuvuuden suurimpana uhkana ulkopuolisten, ideologisesti latautuneiden säheltäjien sekaantumista asioihin, joita he eivät ymmärrä. Toisten persuksilla on helpoin istua tuleen.”
uutiskirje 
