Suomen ja koko euroalueen kasvu jatkuu tänä vuonna vahvana, mutta hidastuu ensi vuonna. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia.
Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia, mutta nopeutuu ensi vuonna 3,6 prosenttiin.
– Vientikysyntää lisäävät laivatilaukset, ensi vuonna etenkin jättiristeilijätilaukset, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus kertoo.
Työttömyys jatkaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna laskuaan.
Hänen mukaansa myös kilpailukykysopimus tukee yhä Suomen vientiä.
Kotitalouksien ostovoima kasvaa
Lehmuksen mukaan talouden suurimmat riskit liittyvät kasvupolitiikkaan. Etla on alentanut tämän ja ensi vuoden 2019 kasvuennustettaan.
– Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa alkuvuoden kasvu oli odotuksiin nähden pettymys. Euroalueen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2020 kasvua kertyy 1,5 prosenttia.
Etlan mukaan hidastuva talouskasvu tarvitsee ensi vuodesta lähtien tuekseen entistä enemmän yksityisen kulutuksen kasvua. Yksityinen kulutus kasvaa Suomessa tänä vuonna 2,0 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.
– Ansiotason nousu ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Palkansaajien ansiotaso nousee tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 2,3 prosenttia, Lehmus sanoo.
– Osaavan työvoiman saatavuus hidastaa työllisyyden ja bruttokansantuotteen kasvua.
Työttömyys jatkaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna laskuaan. Suomen tämän vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 7,7 ja ensi vuoden 7,4 prosenttia.
Kauppasota pelottaa
Monen euromaan talouskasvu perustuu vientiin, joka reagoi herkästi kaupan esteiden lisääntymiseen. Jos brexit, eli Britannian ero EU:sta, toteutuu, Britannian lisäksi myös euroalueen kasvu hidastuu odotettua enemmän.
Etlan ennusteen lähtökohtana on, että totaalinen kauppasota Yhdysvaltojen ja EU:n välillä vältetään. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota alentaisi Suomen bruttokansantuotetta 0,4 prosentilla.
– Tärkeää on, että euroalueelle ei synny merkittäviä, uusia kriisejä. Ennusteemme toteutuminen edellyttää myös hallitukselta kasvua tukevia toimia, Lehmus kertoo.
Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ennustetaan nostavan korkoja tänä vuonna yhteensä neljä kertaa ja ensi vuonna kolme kertaa. EKP:n puolestaan arvioidaan lähtevän koronnostoihin vasta ensi vuoden lopulla ja toisen kerran vuonna 2020.
– Syynä on erilainen pohjainflaatio, Lehmus sanoo.
Euroalueen pohjainflaatio on pysynyt hyvin vaimeana, mikä perustelee koronnoston lykkäämistä ensi vuoden loppuun.
– Rahapolitiikka kiristyy silti muilta osin jo tänä syksynä. Muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että keskiverto kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan, Lehmus toteaa.
uutiskirje 
