Rahapeliongelmaisten läheisetkin kaipaavat apua

Peluurin tilastojen mukaan noin 124 000 suomalaista kärsii eritasoisista rahapeliongelmista. Arvioiden mukaan ongelmallisen pelaamisen haitallisista vaikutuksista kärsii pelaajan ympärillä jopa 6-8 läheistä. Läheisten ohella rahapeliongelma saattaa heijastua esimerkiksi työyhteisöön. Rahapelaajan läheiset ottavat usein liikaa vastuuta tilanteen ratkaisemisesta ja saattavat itsekin oireilla voimakkaasti. Tästä huolimatta harva läheinen osaa hakea apua.

– Läheisen tärkein tehtävä on huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja asettaa tuen antamiselle selkeät rajat. Läheinen tekee virheen ottaessaan päävastuun tilanteesta, antaessaan rahaa pelaajalle tai toimiessaan tilanteen pelastajana kerta toisensa jälkeen. Näin toimiessaan läheinen saattaa mahdollistaa ja pitkittää ongelmallista pelaamista, sanoo vertaistukea rahapelaajille sekä läheisille tarjoavan Pelirajat’on-toiminnan koordinaattori Catarina Forsström.

Peliongelma koskee myös läheisiä

Forsström huomauttaa, että nimenomaan peliongelmaisten läheiset jäävät usein huomioimatta.

– Jos henkilöllä on usein rahat lopussa ja selitykset ovat ontuvia. Jos hän pyytää usein lainaa tai ei osallistu yhteisiin kuluihin kuten pitäisi. Mikäli hän on paikalla, mutta ei läsnä, ja jos mielialat pomppivat ja toiminta on salamyhkäistä. Tai hän viettää paljon aikaa kännykällä, tietokoneella, marketeissa tai ei kerro missä on ollut. Tai jos hän seuraa runsaasti urheiluvedonlyöntiä ja rahankulutus on ailahtelevaa, luettelee Forsström rahapeliongelmasta viestiviä asioita.

Usein rahapelaaminen pysyy salassa vuosia lähipiiriltä. Se ei haise, eikä näy päällepäin yhtä nopeasti kuin alkoholi tai huumeongelma. Henkisesti ihminen voi kuitenkin olla todella pahassa jamassa, koska pelaaminen ohjaa mieltä ja toimintaa talouden ollessa kaaostilassa. Sama pätee läheisiin jotka yrittävät ylläpitää huojuvaa tilannetta ja pelastaa itseään ja pelaajaa.

Perusterveydenhuollossa tiedetään rahapeliongelmasta ja sen vaikutuksista pelaajan läheisiin varsin vähän. Moni pelaaja löytää avun, mutta läheisten asema on heikko. Siksi läheisten avun tarpeen ja sen tunnustamisen tulisi alkaa jo peruspalveluista. Läheiset tarvitsevat tietoa, tukea ja apua ihan yhtä lailla kuin pelaajatkin.

Pelirajat’on tarjoaa vertaistukiryhmiä pelaajille ja yhä enenemässä määrin myös läheisille. Vertaistuessa arvokasta on ymmärretyksi tuleminen. Samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa on helppo keskustella vaikeistakin asioista, etsiä ratkaisua ja tulla kuulluksi.

– Pelaaja ei ole ainoa, joka tarvitsee apua on asia, jonka harvat ammattilaiset tuntuvat ymmärtävän. Eikä läheinen voi toimia pelaajan parantajana, vaikka itse näin saattaakin luulla.

Sosped Säätiön Pelirajat’on -toiminnan tavoitteena on parantaa ongelmallisesti pelaavien ja heidän läheistensä elämänlaatua sekä lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoisuutta rahapeliongelmista ja sen tunnistamisesta. Toiminnan keskiössä ovat toipuneet pelaajat ja läheiset, jotka vapaaehtoistyön muodossa ja koulutuksen saaneina auttavat muita ympäri Suomea.

Peliongelman tunnistaminen

Miten oman peliongelmansa sitten voi tunnistaa?

– Mistä tiedät, että esimerkiksi syöminen on muodostunut sinulle ongelmaksi, kysymys on periaatteessa aivan samanlaisesta itsensä ja toimintansa tarkastelusta.

– Jos syöt kakkua mielipahaasi ja teet sitä vuosikausia, opetat itsesi pommin varmasti tapaan, josta on vaikea päästä irti. Ongelmia syntyy, kun mitä tahansa asiaa toistaa riittävän pitkään ja se tuottaa samalla mielihyvää, Forsström sanoo.

Rahapelaaminen on terveellä pohjalla, jos se on satunnaista silloin tällöin tapahtuvaa puuhaa, siinä missä elokuvissa tai uimahallissa käyminenkin.

Pelaaminen ei saa vaikuttaa negatiivisesti ihmisen talouteen, ihmissuhteisiin, työntekoon, lasten kanssa olemiseen tai ystävyyssuhteisiin.

– Ongelma ei näy ainoastaan lompakossa vaan ihminen rupeaa usein toimimaan tavalla, joka sotii hänen omia arvojaan vastaan.

Peliongelma tuottaa huonoa oloa ihmiselle itselle. Aluksi ongelmapelaaminen voi kuitenkin tuntua rentouttavalta pakopaikalta, jossa ei tarvitse tunnistaa omia ajatuksia tai tunnetiloja tai kohdata todellisuutta.

– Jos huomaa hakevansa ratkaisua arjen ongelmiin tai pakenee jotakin pelaamalla, on aika etsiä muita keinoja, Forsström summaa.

Lisätietoja alkavista läheisten vertaisryhmistä sekä rahapeliriippuvaisen läheisenä elämisestä löytyy osoitteesta: pelirajaton.fi.

Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö. Säätiö edistää yksilön hyvinvointia vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden keinoin.