EU:n komissio julkistaa tänä syksynä ehdotuksensa ilmastopolitiikan pitkän aikavälin suunnitelmaksi. Suomen ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan myös kansallisella tasolla linjataan ilmastopolitiikkaa.
– Vuonna 2015 allekirjoitetun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen.
– IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti valmistuu 8.lokakuuta mennessä. Paneeli kerää tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten, Tiilikainen toteaa.
Joulukuussa järjestetään ilmastoneuvottelut Puolan Katowicessa.
EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu raportin julkistamisen jälkeisenä päivänä miettimään, mitä vielä pitäisi tehdä, että Pariisissa asetettu tavoite saavutettaisiin.
Tiilikaisen mukaan EU:lla on huoli, miten Pariisin ilmastokokouksen tavoitteet etenevät.
– Eteneminen on erityisen hidasta Pariisin sopimuksen läpinäkyvyyteen liittyvissä asioissa. Kun päästöjä mitataan eri maissa eri tavalla, ongelmana on mittaustulosten yhteensopivuus.
Joulukuussa järjestetään ilmastoneuvottelut Puolan Katowicessa. Tavoitteena on päättää Pariisin sopimuksen säännöistä, jotka sanelevat sopimuksen vaikuttavuuden.
Saksan autoteollisuus vastahangassa
Tulevissa ilmastokokouksissa on Tiilikaisen mukaan mietittävä muun muassa liikenteen päästötavoitteita. Suomella on tiukat tavoitteet etenkin raskaan liikenteen puolella.
– Olemme ehdottaneet vähäpäästöisempiä autoja. Saksan autoteollisuus tuskin ainakaan kovin nopeasti tähän taipuu. Myös raskaan liikenteen tavoitteet toteutuvat hitaastí.
Suomi ajaa muita tiukempia tavoitteita yhdessä Hollannin, Tanskan ja Irlannin kanssa. Vuoteen 2025 liikenteen päästöjä pitäisi vähentää 20 prosenttia ja 30 prosenttia vuoteen 2030.
– Suomen mielestä EU:lla pitää olla pitkän tähtäimen tavoite ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meidän mielestämme voitaisiin katsoa aina vuoteen 2050 asti.
Päästöjen vähennys tavoiteaikataulussa
Kun Pariisin sopimuksen tavoitteet astuvat voimaan vuonna 2023, kaikki sopimuksessa mukana olevat maat päivittävät Tiilikaisen mukaan oman tilanteensa.
– Joissakin EU-maissa saatetaan jo tällä hetkellä Pariisin sopimuksen tavoitteita voimaan. Pariisin sopimuksen tavoitteena on päästöjen vähentäminen 40 prosenttiyksiköllä vuoteen 2023 mennessä, Tiilikainen toteaa.
Esimerkiksi Suomessa tavoitteesta on saavutettu 30–32 prosenttia. Jo näillä toimilla olemme määräaikaan mennessä alentaneet päästöjä 45 prosentilla.
Hollannin tavoitteena on alentaa päästöjä 55 prosentilla. Tiilikaisen mielestä ennen uusia prosenttitavoitteita pitäisi katsoa, mitä on saatu aikaan.
– Pariisin sopimuksen päätöksiä viedään eteenpäin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Vuosi 2023 on ensimmäinen, jolloin voimme katsoa, miten Pariisin kokouksen tavoitteet ovat toteutuneet.
uutiskirje 
